Nuorten kokema osallisuus nuorisokodissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorisokodissa asuvien nuorten kokemuksia osallisuudesta. Nuorilta haluttiin selvittää, miten nuoret kokevat voivansa vaikuttaa ja osallistua nuorisokodin päivittäisessä toiminnassa sekä omaohjaajatyöskentelyssä. Nuorisokodissa omaohjaajilla on päävastuu nuoren asioiden hoitamisesta, joten omaohjaajatyöskentely pitää sisällään nuoren sijoitukseen liittyvät asiat. Nuorilta haluttiin myös kysyä kehittämisehdotuksia, jotta osallisuus toteutuisi paremmin. Tutkimus toteutettiin yhteen Kalliola oy:n nuorisokodeista. Kyseisessä nuorisokodissa osallisuutta ja nuorten osallistamista pidetään tärkeänä ja nuorten osallisuus on pyritty huomioimaan rakenteissa sekä toimintakulttuurissa. Ennen aineiston keräämistä käytiin keskustelu nuorisokodin ohjaajien kanssa siitä, miten osallisuus nuorisokodissa näkyy ja kuinka se huomioidaan. Osallisuuden toteutuminen vaatii, että henkilö itse kokee olevansa osallinen. Jotta osallisuuden toteutumista nuorisokodissa voidaan arvioida, tarvitaan siihen nuorten kokemuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan käyttää nuorisokodin toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen viitekehys muodostuu osallisuuden käsitteestä sekä osallisuuden tarkastelusta lastensuojelun näkökulmasta. Aineisto hankittiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa haastateltiin yksilöhaastatteluin kuutta sillä hetkellä nuorisokodissa asunuttu nuorta, jotka olivat iältään 13-17-vuotiaita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten mukaan nuoret kokivat pääosin olevansa hyvin osallisia nuorisokodin päivittäisessä toiminnassa, nuorisokodin yhteisössä sekä omaohjaajatyöskentelyssä. Tuloksia verrattiin ohjaajien näkemyksiin, ja näiden todettiin olevan linjassa toistensa kanssa. Suuria epäkohtia ei noussut esiin. Nuoret kokivat vaikuttamismahdollisuutensa hyvinä niin omissa asioissaan, kuin yhteisön asioissa. Tärkeimmäksi vaikuttamiskanavaksi nuoret kokivat yhteisökokouksen, joka nuorisokodissa on kerran viikossa. Omaan sijoitukseen liittyen nuorilla oli vaihtelevampia kokemuksia. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa omaohjaajahetkiin, mutta sijoitusprosessiin kuuluviin neuvotteluihin vaikuttaminen jakoi kokemuksia. Nuoret kokivat saavansa riittävästi tietoa omaan sijoitukseen ja asioihinsa liittyen. Nuorten esiin tuomat kehittämiskohteet olivat enimmäkseen rakenteisiin liittyviä asioita. Kokemuksista nousi esiin yhteisen tekemisen merkitys nuorten ja ohjaajien kanssa sekä nuorten kuuntelemisen ja keskustelun tärkeys. Aikuinen on avainasemassa mahdollistamassa osallisuutta. Rakenteiden ohella osallisuuden tunteeseen vaikuttaa suuresti ohjaajien vuorovaikutustaidot ja osallistava asenne.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to survey the participation experiences of young people living in the commissioning youth home. The aim was to find out how young people felt they could affect and participate in daily activities and working with a personal instructor. The personal instructor has the main responsibility of taking care of adolescent’s issues in the youth home. The young people were also asked what they would change to improve participation. This thesis has been executed in one of Kalliola oy's youth homes. In the commissioning youth home, adolescents’ participation and inclusion are considered important issues and have been taken into account in the working structure and culture. Before collecting the material there were discussions with the instructors on how participation is considered in the youth home. Fulfilment of participation requires that a person feels involved. In order to evaluate participation in the youth home, young people’s experiences were needed. The aim of the thesis was to use the research results to evaluate and develop the practices of the youth home.

The thesis was implemented as a qualitative study. The theoretical framework of the thesis consists of the concept of participation and participation from a child protection point of view. The material was acquired by theme interviews: Six adolescents aged 13 to 17 years-old living in the youth home were interviewed. The material was analysed using content analysis.

According to the results, the young people felt that they were involved in the daily activities in the youth home, in the youth home’s community and in working with the personal instructors. The results were compared to the views of the instructors, and these were found to be in line with each other. No major problems or faults were observed. The young people felt that they had good chances to affect both their own and the community’s affairs. The young people experienced the most important channel for affecting the community’s affairs to be the community meeting, which is held once a week in the youth home. Concerning their own child protection process, young people had more varied experiences. Young people felt that they could affect meetings with the personal instructor, but not all of them felt that they could affect negotiations that were part of the child protection process. Young people felt that they were getting enough information about their own child protection process and affairs. The development targets highlighted by young people were mostly structural issues. The experiences raised the importance of doing things together with young people and instructors, as well as the importance of listening and discussing. An adult has a key role in enabling participation. Alongside the structures, the sense of being involved was greatly influenced by the interaction skills of the instructors and the inclusive attitude.