Naiset ja tytöt henkirikoksen tekijöinä ja uhreina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää naisten ja tyttöjen henkirikollisuutta Suomessa. Työssä tutkittiin, minkälaisten henkirikosten uhreiksi naiset ja tytöt joutuvat ja minkälaisia henkirikoksia he tekevät. Työssä käsiteltiin lisäksi Suomen henkirikollisuuden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu rikosoikeudesta ja kriminologiasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Työn lähteinä käytettiin niin voimassa olevaa kuin aiempaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä henkirikollisuuteen liittyviä tutkimuksia. Työtä havainnollistettiin kuvioilla, joiden tiedot saatiin Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta.

Naisten tekemissä henkirikoksissa uhrina on yleisimmin kumppani tai oma lapsi. Henkirikoksen tehneet naiset kärsivät usein mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista. Työttömyys nostaa naisilla riskiä joutua henkirikoksen uhriksi. Tyttöjen tekemille henkirikoksille on ominaista ryhmäkeskeisyys ja yksityisyys. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvat henkirikokset liittyvät vahvasti lähisuhdeväkivaltaan. Suuri osa henkirikoksen seurauksena kuolleista naisista ja tytöistä on joutunut entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamaksi.

Naisten ja tyttöjen henkirikollisuus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Lapsensurmien osuus naisten ja tyttöjen tekemissä henkirikoksissa on merkittävästi vähentynyt. Naiset ja erityisesti tytöt surmaavat nykyisin aiempaa enemmän perhepiirinsä ulkopuolisia henkilöitä.

The purpose of the thesis was to investigate homicides of women and girls in Finland. The study investigated what kind of homicide victims women and girls are, and what kind of homicide they commit. The work also addressed the changes in Finnish homicides from the beginning of the 20th century to the present-day.

The theoretical framework of the thesis consisted of criminal law and criminology. The study method used in this work was legal dogmatics. The sources used for the thesis were; legislation, government preparatory work, legal literature and research articles related to homicide. The work was illustrated with figures of which data was obtained from Statistics Finland's StatFin statistics database.

In a homicide committed by a woman, the victim is most often a partner or their own child. Homicidal women often suffer from mental illness and substance abuse problems. Unemployment will raise women's risk of being a victim of homicide. Homicides committed by girls are characterized by group reliance and privacy. Homicide offences against women and girls are strongly related to domestic or intimate partner violence. The majority of female victims have been killed by their former or current partner.

The composition of homicides committed by women and girls has changed over the decades. The percentage of neonaticides has been significantly reduced. Today, women and especially girls, kill more often people who are not emotionally as close to them as previously.