Kokemuksia haastavista ja kuormittavista tilanteista varhaiskasvattajien työssä

Abstract

Opinnäytetyön lisäosan tarkoituksena oli selvittää, millaisia haastavia ja kuormittavia tilanteita varhaiskasvattajat voivat kohdata työssään lasten, huoltajien, työyhteisön ja muiden tilanteiden parissa. Tutkimustehtävä keskittyi erityisesti siihen, millä tavalla haasteisiin voidaan vaikuttaa ja millaisiin tilanteisiin varhaiskasvattajat kokevat itse pystyvänsä vaikuttamaan ja millaisiin eivät. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvattajien kokemia työn voimavaroja, jotka osaltaan tukevat varhaiskasvattajien työssä jaksamista. Tutkielmassa vertailtiin varhaiskasvattajien ja muskariopettajien kokemuksien samankaltaisuuksia, koska tämä tutkielma täydensi aikaisempaa musiikkipedagogin (AMK) opinnäytetyötäni (Mäkipelto 2014). Teoreettinen viitekehys muodostui tässä tutkielmassa työhyvinvointiin liittyvästä kirjallisuudesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin työkäytäntöjen ja työn voimavara- ja kuormitustekijöiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelu analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Yhteistyökumppanina oli Norlandia päiväkodit. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvattajaa, joiden kokemukset eivät liittyneet ainoastaan nykyiseen työpaikkaan Norlandian päiväkodissa, vaan ne koskivat myös aikaisempaa työhistoriaa.

Tutkimustulokset osoittivat, että haastavat ja kuormittavat kokemukset liittyivät erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen, työyhteisön ristiriitoihin, työn ulkopuoliseen elämään ja työnkuvaan liittymättömiin tilanteisiin kuten siivoamiseen. Ongelmanratkaisukeinoiksi nimettiin lasten parissa tunteiden käsittely ja rauhallinen vuorovaikutus. Varhaiskasvattajat kokivat, että huoltajien parissa auttoi kunnioittava suhtautuminen ja säännöllinen tiedottaminen. Työyhteisössä korostui yhteisten sääntöjen, kommunikoinnin ja toimivan johtajuuden merkitys. Muissa tilanteissa painotettiin työn ulkopuolisesta elämästä huolehtimista. Varhaiskasvattajat kokivat, että lasten perheoloihin ja resurssien puutteeseen he eivät pystyneet vaikuttamaan. Työn voimavaroina painottui lasten riemu ja kehitys, toimiva yhteistyö huoltajien ja työyhteisön parissa sekä oman työn kehittäminen, arvostaminen ja rajaaminen. Edeltävissä tuloksissa oli paljon yhteneväisyyksiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.

Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat olivat kokeneet yhtäläisiä haastavia tilanteita erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen ja työyhteisössä heikkoon perehdytykseen ja sääntöjen epäselvyyteen liittyvissä tilanteissa. Ongelmanratkaisukeinoina korostui molemmissa ammattiryhmissä lasten parissa keskusteleminen, yhteisten sääntöjen, periaatteiden ja toimintatapojen vahvistaminen. Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat kokivat lasten riemun ja työkavereiden tuen voimavaraksi. Johtopäätöksistä ilmeni, että varhaiskasvattajien ja muskariopettajien työssä korostui vuorovaikutuksen merkitys. Mikäli vuorovaikutus oli heikkoa, se aiheutti enemmän kuormitusta. Jos vuorovaikutus toimi, yhteisöllisyys lisääntyi ja toimi voimavarana. Jatkossa voitaisiin tutkia enemmän erityisesti työn ulkopuolisen elämän yhteyttä varhaiskasvattajien hyvinvointiin ja moniammatillisten varhaiskasvattajien erilaisia kokemuksia. Niiden merkitys korostui tässä tutkielmassa ja aikaisemmissa tutkimuksissa.

The purpose of the supplementary thesis was to find out what kind of challenging and stressful situations early childhood educators may face in their work with children, guardians, the work community and other situations. The aim was to find ways to influence the challenges and find out which situations early childhood educators feel themselves capable of influencing and which not. The thesis focused also on the strengthening factors experienced by early childhood educators, which contribute to the well-being of early childhood educators. Moreover, the thesis compares similarities between the experiences of early childhood educators and music playschool teachers as this thesis complements my earlier bachelor’s thesis in early childhood music education (Mäkipelto 2014). The theoretical framework of this thesis consists of occupational well-being literature and earlier studies, which examined the effects of work practices and work strength and stress factors on occupational well-being. The thesis was carried out as qualitative research and a semi-structured thematic interview was used as the research method. The thematic interview was analyzed with theme and content analysis. The cooperation partner was Norlandia Päiväkodit. Four early childhood educators participated in the interview. Their experiences were not only related to the current job at the Norlandia kindergarten, but also on past work history.

The results demonstrated that challenging and stressful experiences were especially related to group management with children, the interaction with guardians, conflicts in the work community, life outside the workplace, and work assignment issues not included in the job description such as cleaning. Problem solving included emotional management and peaceful interaction with children. Early childhood educators felt that respect and regular information helped with guardians. In the work community the importance of common rules, communication and effective leadership were emphasized. The life outside of work was emphasized in other situations. Early childhood educators felt that they were unable to influence children's family conditions and lack of resources. The work strength-factors consisted of the joy and development of children, effective cooperation with guardians and the work community, as well as the development, appreciation and delimitation of their own work. These results had several similarities with previous research results.

Early childhood educators and music playschool teachers had experienced similar challenging situations, especially in the group management with children, the interactions with guardians, and in the work community in situations involving weak orientation and unclear rules. Both professional groups solved problems by discussing with children and enforcing common rules and principles. Both professional groups felt that the joy of children and support from colleagues strengthened their work resources. The study concluded that interaction is important for both early childhood educators and music playschool teachers. If interaction was weak, it caused more stress. If it worked, communality increased and it served as a strength factor. The occupational wellbeing of early childhood educators could be studied further by focusing on life-factors outside work and a multi-professional perspective. The importance of these perspectives was emphasized in this thesis and former studies.