Pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen vuorovaikutusleikin avulla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, kuinka varhaiskasvatushenkilöstö ymmärtää pedagogisen sensitiivisyyden varhaiskasvatustyössä ja tukeeko varhaiskasvatuksessa toteutettava vuorovaikutusleikkikerho kasvattajien pedagogisen sensitiivisyyden kehittymistä ryhmään osallistuvia lapsia kohtaan. Tavoitteena oli tuottaa tutkimuksen yhteistyökumppanille tietoa vuorovaikutusleikin vaikutuksista kasvattajien toimintaan ja lisätä kasvatustieteellistä tietoa vuorovaikutusleikin käyttömahdollisuuksista pedagogisena interventiona kasvattajien ja lasten välisen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat käsittelevät varhaiskasvatusta, vuorovaikutussuhteiden merkitystä varhaiskasvatuksessa sekä Theraplay-leikkimenetelmän periaatteita.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla yhden päiväkodin neljää vuorovaikutusleikkikerhoon osallistunutta kasvattajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten mukaan varhaiskasvattajat ymmärtävät mitä pedagogisella sensitiivisyydellä tarkoitetaan. Vuorovaikutusleikki lisää kasvattajan syvällisempää ymmärrystä lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä tukee kasvattajan pedagogista sensitiivisyyttä lisäämällä positiivista vuorovaikutusta kasvattajan ja lapsen välillä. Opinnäytetyön tietoperustaa ja tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa tehtävässä kehittämistyössä. Tutkimus toi esiin varhaiskasvatushenkilöstön koulutuksen tarpeellisuuden. Kasvattajien lisääntyvä ymmärrys lapsen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä koettiin vahvistavan oman ammatillisen osaamisen tunnetta ja sitä kautta lisäävän työmotivaatiota.

This research examines how early childhood education teachers understands the pedagogic sensitivity in their work and how the interaction play club that is used in early childhood education as a work method supports the development of pedagogic sensitivity towards the children in the club. The aim of this study is to increase information about how interaction play as a method affects the teachers and their actions and to give more information on how it can be used as a pedagogical intervention when improving the interaction between the teachers and children. Theoretical background of this study rests in early childhood education, the importance of interaction in early childhood education and the principles of Theraplay -method.

The research method of this study is qualitative, and the main method is theme interview. The data consists of four individual interviews that were gathered in a day care center. The interviews were analyzed by using content analysis. Results indicates that the teachers understand the concept of pedagogical sensitivity. Interaction play increases mature understanding of a child and his needs and supports the teacher’s pedagogical sensitivity by increasing a positive interaction between the teacher and a child. The data and results of this study can be useful when innovating and regenerating theories in early childhood education. The results also indicate the importance of an educa-tion of early childhood education teachers. When having more comprehensive understanding about child’s behavior it strengthens the teacher’s feeling of a stronger professional ability and therefore it increases work motivation.