Työtyytyväisyyden merkitys kasvuvaiheen pk-yrityksessä pientalorakentamisen alalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkasteli työtyytyväisyyden merkitystä kasvuvaiheen pk-yrityksessä, pientalorakentamisen alalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitkä seikat pientalorakentamisen alalla edistävät henkilöstön työtyytyväisyyttä, sekä miten kyseisiä seikkoja toimeksiantajayrityksessä ja alalla yleisesti pyritään ylläpitämään ja edistämään. Tutkimusongelmaksi muodostui kaksiosainen kysymys: Mitkä seikat vaikuttavat koettuun työtyytyväisyyteen kasvuvaiheen pk-yrityksessä pientalorakentamisen alalla, ja miten työtyytyväisyys sekä sitä edistävät ja ylläpitävät seikat vaikuttavat alalla toimivan kasvuyrityksen toimintaan? Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä oli pientalorakentamiseen erikoistunut kasvava pk-yritys, joka toimii Uudenmaan alueella. Toimeksiantajayrityksessä on aiemmin tutkittu työtyytyväisyyttä. Osatavoitteena tässä opinnäytetyössä oli huomioida nämä aiemmin toteutetut työtyytyväisyystutkimukset, ja muodostaa niistä kehityskaari.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin rakennusalaa sekä työtyytyväisyyden ja -hyvinvoinnin osa-alueita, näkökulmia ja teorioita. Teoreettinen viitekehys muodostui lähteinä käytettyjen alan julkaisujen, tilastokeskuksen datan ja määritelmien, HR-painotteisen kirjallisuuden sekä tutkimusartikkelien pohjalta. Teoriaa hyödynnettiin kerätyn aineiston ohella myös tutkimustulosten analysoinnissa ja johtopäätöksiä muodostaessa.

Tämä opinnäytetyö oli tyypiltään tutkielmallinen, ja edustaa laadullista tutkimussuuntaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimukseen valikoitunut otos koostui toimeksiantajayrityksen työntekijöistä ja työhyvinvointikonsultista. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän henkilöä. Haastattelut äänitettiin, ja aineisto litteroitiin sanatarkasti. Litteroitu tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen. Tarkasteltuja teemoja olivat työtyytyväisyys yleisesti, motivaatio, palkitseminen, esimiestyö ja palaute. Kutakin teemaa täydensivät kolmesta neljään tarkentavaa kysymystä.

Aineistosta ilmeni, että työilmapiiri toimeksiantajayrityksessä koettiin hyväksi. Työssä motivoivat sekä sisäiset, että ulkoiset motivaatiotekijät. Sisäinen motivaatio korostui työn arjessa, kun taas ulkoisten motivaationlähteiden merkitys kasvoi tilanteissa, joissa työn vaatimukset ylittävät arjen normit. Ensisijaiset johtopäätökset kuitenkin koskivat esimiestyön haasteita. Koetun työtyytyväisyyden kannalta, merkittävin kehityskohde oli näin ollen esimiestyön laadun parantaminen. Kehitysehdotuksena esitettiin, että kommunikointia, informaation kulkua ja palautetta tulee lisätä, esimiesten johtamistaitoa kehittää sekä suunnitelmallisuutta ja organisointia parantaa. Kehitysehdotuksena esitettiin toimeksiantajalle järjestettäväksi säännölliset kehityspalaverit, joissa huomioitaisiin sekä johtotason, että henkilöstön näkemykset valituista kehityskohteista.

The aim of this Bachelor’s thesis was to investigate the significance of employee satisfaction in a growing SME-sized business within the detached house construction industry. The aim of this thesis was to find out which matters promote employee satisfaction in the industry and how these matters are maintained and promoted in the commissioner business and in the industry generally. As the research problem of this study, a two-part question was presented: Which matters influence employee satisfaction in a growing SME-sized detached house construction firm, and how these matters potentially influence its operation. The commissioner of this thesis was a SME-sized detached house construction business that operates in Uusimaa, southern Finland. The matters and characteristics of employee satisfaction have been studied before within the commissioner. Therefore, a partial goal was also to pay attention to the previous studies and form a trajectory based on the previous results.

The theoretical framework of this thesis explained different parts of the construction branch and deals with perspectives of employee satisfaction. The theoretical framework was based on different studies, theories and points of view of employees’ satisfaction and well-being within the industry and in working life in general. As the source of information, there were used i.a. some scientific publications, HR-orientated literature and also data and definitions of Statistics Finland. The theoretical framework was also utilized in making the final conclusions of the study.

This thesis was a qualitative study. The study was executed by utilizing themed interviews as a research method. Research data were gathered by interviewing seven people individually. The sample consisted of the commissioner’s employees and a consultant. The themes of the interviews were employee satisfaction in general, motivation, rewarding, leadership and feedback. Each theme was specified by three to four complementary questions. All interviews were recorded, and then transcribed into text form. The transcribed research data was analysed by a method where the data is divided into the themes used in the interviews.

The results indicated that the work atmosphere was experienced pleasant. The employees were motivated by both internal and external motivators. The significance of internal motivation was emphasized in common everyday work life, whereas the impact of external motivators accentuated in more special occasions. That is when an employee is expected to do something out of his or her job description. Yet the main conclusion was that the matters of leadership needed improvement. Thus, the target of development in the commissioner’s case would be to improve the quality of supervisory duties, including i.a. methodicality, supervision, sharing information and increasing the amount of feedback. To accomplish those goals, it was proposed that there should be regular development meetings, where both managers’ and employees’ points of view and observations were taken into consideration.