Kotiutusprosessin kehittäminen sisätautien osastolla 33-34 Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämishankkeena, jonka kohdeorganisaationa oli sisätautien vuodeosasto 33 – 34 PäijätHämeen keskussairaalassa. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli sujuvoittaa kotiutusprosessia ja edistää sen asiakaslähtöisyyttä vuodeosastolla 33 - 34 ja selvittää mahdollisen kotiuttamisyksikön hyödynnettävyyttä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, jolla kartoitettiin kotiutusprosessin ja sen vaiheiden keskimääräistä kestoa ja siinä ilmeneviä potilaalle lisäarvoa tuottamattomia hukkatekijöitä lean-menetelmän työkalua hyödyntäen. Ennalta sovittuihin kriteereihin perustuen selvitettiin myös niiden potilaiden osuus kotiutuvista tai jatkohoitoon siirtyvistä potilaista, jotka voisivat kotiutua mahdollisen kotiuttamisyksikön kautta. Sisätautien vuodeosastolla 33 – 34 toteutetun kyselyn tulokset osoittivat, että kotiutusprosessin sujuvaa etenemistä hidastivat erilaiset hukkatekijät osaston sisäisessä kotiutusprosessissa ja kotiutusprosessin ulkopuolisessa palvelussa. Osaston sisäisen kotiutusprosessin viivästyminen aiheutui eri ammattiryhmien työpanokseen liittyvistä hukkatekijöistä. Kotiutusprosessin ulkopuolisen palvelun viivästymisen syyt johtuivat jatkohoitopaikkaan, kotiin järjestettävään palveluun tai siirtymiseen liittyviin hukkatekijöihin. Kotiuttamisyksikön hyödynnettävyys voitiin osoittaa, sillä tulosten mukaan 63% potilaista olisi voinut odottaa kotiutumista tai jatkohoitopaikkaan siirtymistä kotiuttamisyksikössä, jos käytettävissä olisi sellainen. Hankkeen päätteeksi pidetyssä aivoriihessä osaston kotiuttavat hoitajat ideoivat tulosten pohjalta viisi kehittämisideaa. Näiden kehittämisideoiden avulla osastolla pyritään sujuvoittamaan kotiutusprosessia ja edistämään sen asiakaslähtöisyyttä moniammatillisessa työryhmässä.

This thesis was implemented as a working life development project with the goal organization being the Päijät-Häme Central Hospital ward of internal medicine 33-34. The aim of the development project was to smooth and further promote the client orientation of the discharge process on ward 33 -34, and to ascertain the utilization of the possible discharge lounge in Päijät-Häme Central Hospital. A structured questionnaire was used as the data collection method. Through the questionnaire, using the tool of the Lean method, the average duration of the discharge process and its various stages were documented, as well as the waste, which, adding no value to the patient, manifests during the discharge process. Based on criteria agreed on in advance, the portion of the patients who could be discharged by the means of a possible discharge lounge, was ascertained from the patients who were to be discharged or sent to follow-up care units. According to the results of the survey implemented on the ward of internal medicine 33 - 34, various waste slowed down the smooth proceedings of the discharge process, both within the wards internal discharge process, as well as within the external services of the discharge process. The delays within the wards internal discharge process were caused by the waste deriving from the input of work of various personnel groups. The causes of delays within the external services of the discharge process were derived from the waste pertaining to the follow-up care unit, the services provided at home or transport. The beneficial gain of a discharge lounge was indicated, because according to the results, 63 percent of the patients would have been able to await the discharge or transfer to a follow-up unit in the discharge lounge, had such been available. A brainstorm was held at the end of the project, and according to the outcome, the discharge nurses of the ward came up with five development ideas. With the aid of these ideas, the smoothing and further promoting the client orientation of the discharge process will be pursued within a multidisciplinary work team.