Uusi uljas pedagoginen johtajuus – tulevaan luotsaamista yhdessä tekemällä

Abstract

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatillinen koulutus kohtaa uusia tuulia, muutoksia ja epävarmuustekijöitä. Oppilaitoksissa väliesimiehet, koulutuspäälliköt ovat usein niitä, joilta kysytään, miksi muutos tehdään, mitä muutos antaa minulle ja miten muutos tulee vaikuttamaan minun työhöni. Pitäisi pystyä antamaan vastauksia, vaikka itsekin on muutoksen kohteena. Esimiesasemaa on kuvattu rajalla olijaksi. Siihen kiteytyy muutoksen kokeminen, työntekijöiden ymmärtäminen, tulevaisuuteen valmistautuminen mutta myös huoli omasta asemasta.

Tarkastelemme ”Tutkesta toimintaan” - täydennyskoulutushankkeessa oppilaitosjohdolle suunnatussa ohjelmassa keräämämme aineiston kautta, millaisia yhdessä tekemisen elementtejä reformijohtajuus sisältää. Aineiston tuottajia oli 73 henkilöä, jotka laativat osana koulutusta kehittämistehtävät pienryhmissä. Aineisto on poimittu kehittämistehtävien esityksistä. Analyysimenetelmämme on aineistolähtöinen, sisältäen mini-viitekehyksen, jossa tarkastelemme pedagogisen johtamisen aiempaa tutkimusta. Tulokseksi kiteyttämämme yläluokan kategoriat suhteutamme aikaisemmasta tutkimuksesta rakentamaamme viitekehykseen. Viitekehykseen nostimme muun muassa pedagogisen johtamisen suunnitelmallisuuden, yhteiskunnallisten muutosten huomioimisen, arjen johtamistaidon, vuorovaikutuksellisuuden, osallistavuuden, luottamuksen ja joukkuepelaamisen. Tuloksesta havaitaan, että verkostotyö, toimintamahdollisuuksien havaitseminen ja eettisyys ovat keskeisiä elementtejä reformijohtajuudessa. Kaikkiin näihin löytyy teoreettisia perusteita ja aineisto rikastaa teorian tuottamaa näkökulmaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkiin pedagogisen johtamisen uusiin elementteihin tarvitaan yhdessä tekemistä ja osallistamista. Arjessa mukana elämistä ja olemista, suunnitelmallisesti kohti visiota edeten. Yhdessä tekemisen elementit ovat keskeisiä uudessa tilanteessa selviytymisessä ja tulevaisuuteen valmistautumisessa.