Guidance through rehabilitation of hip fracture patients at Armila hospital via Caring-TV©

Abstract

The purpose of this thesis was to provide guidance through rehabilitation to hip fracture patients returning home after surgery. The guidance was aimed at controlling infection in their home environment to enhance healthy living. This study was carried out under the umbrella of the Going Home Project which aimed at developing and producing guidance and counseling service concept based on caring-TV. The implementation of the guidance provision was through two interactive medium within three sessions via caring-TV. The informants were hip fracture patients in Armila hospital Lappeeranta, Finland who were returning home after surgery and needed guidance on infection control in their home environment to help sustain the rehabilitation which began in hospital. Inductive qualitative content analysis was used in analyzing the data which came from hip fracture patients and written narratives after the sessions. The findings suggest that the usefulness of caring-TV in providing guidance to elderly patients is gaining more grounds as well as diminishes when employed to clients who have problems with cognitive comprehension. It also indicates guidance provision can be more productive and or enhanced by proper training, appropriate skills and good communication. The findings can be used to focus research and development of providing health care services using caring-TV to clients or patients with potentially higher productivity.

Opastus kuntoutuksen potilaille jälkeen lonkkamurtumaleikkaus Tutkimuksen tarkoituksena oli tarjota leikkauksen jälkeistä ohjausta kuntoutuksessa oleville lonkkamurtumapotilaille, jotka olivat kotiutumassa sairaalasta. Tavoitteena oli ehkäistä infektioita kotioloissa, ja siten edesauttaa paranemista. Tutkimus tehtiin Kotiin- Hankkeen avustuksella, jonka tavoitteena on kehittää sekä tuottaa ohjaus- ja neuvontapalvelukonseptiin perustuvaa Hyvinvointi-TV:tä. Toteutuksen ohjaus tapahtui käyttämällä Hyvinvointi-TV:tä kolmella erillisellä interaktiivisella kerralla. Tutkimusryhmänä käytettiin Lappeenrannan Armilan sairaalan lonkkamurtumapotilaita. He olivat leikkauksen jälkeen kotiutumassa, ja tarvitsivat ohjausta infektioiden hallinnassa kotiympäristössä, jotta aloitettu kuntoutus pystyttiin ylläpitämään. Tiedon analysoinnissa käytettiin induktiivista laadullisen sisällön analysointia, johon saatiin materiaalia lonkkamurtumapotilailta sekä istuntojen jälkeen tehdyistä muistiinpanoista. Löydökset viittaavat Hyvinvointi-TV:n hyödyllisyyteen. Sen vanhemmille ihmisille tarjoama opastus on saamassa yhä enemmän perusteita. Hyvinvointi-TV:n hyödyllisyys kuitenkin vähenee, kun sitä käytetään asiakkaiden kanssa, joilla on ongelmia kongnitiivisen ymmärtämisen kanssa. Tämä viittaa siihen, että ohjaus voisi olla tuottavampaa. Sitä voisi parantaa oikeanlaisella koulutuksella, taidoilla sekä hyvällä viestinnällä. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää keskitettyyn tutkimukseen sekä terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen käyttämällä Hyvinvointi-TV:tä asiakkaille tai potilaille, joilla on mahdollisesti korkeampi kannattavuus.