Henkilöstöjohtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen yrityksessä X
Nuutinen, Valtteri (2018)
Nuutinen, Valtteri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110316602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110316602
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstöjohtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen yrityksessä X. Yritys X teettää sisäisen EOS-kyselyn (employee opinion survey) vuosittain. Kyselyn aiheina ovat asiakaskeskeisyys ja laatu, henkilöstön sitoutuminen, aktiivinen johtajuus, tulevaisuus ja strategia, viestintä, yhteistyö, oppiminen ja kehittyminen, työskentely ja työympäristö, jatkuva kehittyminen ja yritysvastuu. EOS-kyselyn pohjalta yritys X:ssä luodaan henkilöstötoimenpiteet ja -kehitysalueet seuraavalle vuodelle. Yritys X:n EOS-kysely toimi opinnäytetyön yhtenä taustatutkimuksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä yritys X:n henkilöstöjohtamiseen ja työtyytyväisyyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kyselytutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuottaa kehitysehdotuksia ja konkreettisia kehityskohteita, miten ja millä henkilöstöjohtamista ja työtyytyväisyyttä voidaan parantaa tulevaisuudessa.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyölle rakentuu kahdesta pääaiheesta, mitkä ovat työhyvinvointi ja johtaminen. Työhyvinvoinnin viitekehys käsittelee työhyvinvointia ensin yleisellä tasolla ja syventyy työtyytyväisyyteen yksilön näkökulmasta. Johtamisen viitekehys käsittelee johtamista yleisellä tasolla, syventyen henkilöstöjohtamiseen. Opinnäytetyön resurssien takia aihe rajattiin käsittelemään mainittuja aiheita ja aiheiden välistä suhdetta. Opinnäytetyön menetelmissä toteutettiin kyselytutkimus koko yritys X:n henkilöstölle. Päätös määrällisen kyselytutkimuksen toteuttamisesta internetissä tehdyllä kyselylomakkeella johtui henkilöstön jakautumisesta kolmeen eri toimipisteeseen Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueille sekä opinnäytetyön resursseista. Tutkimuksen tuloksilla oli tarkoitus havainnollistaa yrityksen henkilöstön työtyytyväisyyttä ja miten henkilöstöjohtaminen vaikuttaa siihen.
Kyselytutkimuksen taustamuuttujina oli ikä, sukupuoli, työsuhteen kesto ja asema yrityksessä. Taustamuuttujien ansiosta saatiin syvällisempää tietoa taustamuuttujien vaikutuksesta kyselyssä esitettyihin väittämiin. Valtaosa vastaajista oli kysyttyihin aiheisiin pääasiallisesti tyytyväisiä. Ainoa merkittävästi tyytymättömyyttä aiheuttanut aihe kyselyssä oli palkkaus suhteessa työn haasteellisuuteen. Tyytymättömyydessä palkkaukseen työntekijän ja hänen esimiehen on hyvä käydä avoin keskustelu palkkauksesta.
Opinnäytetyö kokonaisuutena ja toteutettu kyselytutkimus tuotti ajankohtaista tietoa yritys X:n henkilöstöjohtamisesta ja työtyytyväisyydestä. Yrityksessä tapahtuvien organisaatiomuutosten ja henkilöstön vaihtuvuuden takia työtyytyväisyys saattaa vaihdella yrityksessä.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyölle rakentuu kahdesta pääaiheesta, mitkä ovat työhyvinvointi ja johtaminen. Työhyvinvoinnin viitekehys käsittelee työhyvinvointia ensin yleisellä tasolla ja syventyy työtyytyväisyyteen yksilön näkökulmasta. Johtamisen viitekehys käsittelee johtamista yleisellä tasolla, syventyen henkilöstöjohtamiseen. Opinnäytetyön resurssien takia aihe rajattiin käsittelemään mainittuja aiheita ja aiheiden välistä suhdetta. Opinnäytetyön menetelmissä toteutettiin kyselytutkimus koko yritys X:n henkilöstölle. Päätös määrällisen kyselytutkimuksen toteuttamisesta internetissä tehdyllä kyselylomakkeella johtui henkilöstön jakautumisesta kolmeen eri toimipisteeseen Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueille sekä opinnäytetyön resursseista. Tutkimuksen tuloksilla oli tarkoitus havainnollistaa yrityksen henkilöstön työtyytyväisyyttä ja miten henkilöstöjohtaminen vaikuttaa siihen.
Kyselytutkimuksen taustamuuttujina oli ikä, sukupuoli, työsuhteen kesto ja asema yrityksessä. Taustamuuttujien ansiosta saatiin syvällisempää tietoa taustamuuttujien vaikutuksesta kyselyssä esitettyihin väittämiin. Valtaosa vastaajista oli kysyttyihin aiheisiin pääasiallisesti tyytyväisiä. Ainoa merkittävästi tyytymättömyyttä aiheuttanut aihe kyselyssä oli palkkaus suhteessa työn haasteellisuuteen. Tyytymättömyydessä palkkaukseen työntekijän ja hänen esimiehen on hyvä käydä avoin keskustelu palkkauksesta.
Opinnäytetyö kokonaisuutena ja toteutettu kyselytutkimus tuotti ajankohtaista tietoa yritys X:n henkilöstöjohtamisesta ja työtyytyväisyydestä. Yrityksessä tapahtuvien organisaatiomuutosten ja henkilöstön vaihtuvuuden takia työtyytyväisyys saattaa vaihdella yrityksessä.