Psykiatrisiin palveluihin ohjautuvuus
Kontiainen, Ulla; Korpinen, Greta (2018)
Kontiainen, Ulla
Korpinen, Greta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110216583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110216583
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin psykiatrisiin palveluihin ohjautuvuutta, tarjonnan riittävyyttä, tarjottujen palveluiden käyttöä ja palveluiden kattavuutta hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksella saatiin tietoa palveluihin ohjautuvuuden tämänhetkisestä tilanteesta ja ideoita palveluiden käytön ja tarjonnan kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, jotka koskivat hoitohenkilökunnan tietoa tarjottavista avohoidon palveluista, asiakkaiden tiedonsaantia avohoidosta osastojakson aikana ja hoitohenkilökunnan ja potilaan välisen tiedonkulun kehittämistä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Karjalan keskussairaalan osastojen PS1 ja PS3 henkilökunnalta. Kyselylomake koostui avoimista ja suljetuista kysymyksistä, ja näin ollen tutkimus oli sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Kyselyn vastausprosentti oli noin 50, ja vastauksia saatiin suhteellisen tasaisesti molemmilta osastoilta.
Tutkimustulosten mukaan psykiatrisia palveluita on helposti saatavilla, mutta palveluiden tarjoaminen potilaille on vaillinaista. Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa saatavilla olevista avohoidon palveluista, vaikka niistä tiedotetaan osastolla. Asiakkaiden siirtyminen osastolta avohoitoon koettiin yleisesti sujuvaksi. Tutkimuksessa tuli kuitenkin viitteitä avopuolen varausten venymisestä, mikä voi aiheuttaa ongelmia asiakkaan jäädessä ilman riittävää tukea. Lääkäreiden ja hoitajien ajanvarausmahdollisuuksiin toivottiin muutosta ja joustavuutta. Iso osa vastanneista toivoisi osastojen ja avohoidon välisen yhteistyön ja informoinnin lisäämistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelukokonaisuutta ja sen rakennetta tulisi kehittää. Parannusehdotuksiksi ehdotettiin esimerkiksi aktiivisempaa työnkiertoa sekä eri medioiden käytön lisäämistä tiedottamisessa. Jatkotutkimukseksi voisi harkita esimerkiksi samankaltaisen kyselyn teettämistä potilaille itselleen tai mielipiteiden kartoittamista muilta osaamisaloilta.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, jotka koskivat hoitohenkilökunnan tietoa tarjottavista avohoidon palveluista, asiakkaiden tiedonsaantia avohoidosta osastojakson aikana ja hoitohenkilökunnan ja potilaan välisen tiedonkulun kehittämistä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Karjalan keskussairaalan osastojen PS1 ja PS3 henkilökunnalta. Kyselylomake koostui avoimista ja suljetuista kysymyksistä, ja näin ollen tutkimus oli sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Kyselyn vastausprosentti oli noin 50, ja vastauksia saatiin suhteellisen tasaisesti molemmilta osastoilta.
Tutkimustulosten mukaan psykiatrisia palveluita on helposti saatavilla, mutta palveluiden tarjoaminen potilaille on vaillinaista. Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa saatavilla olevista avohoidon palveluista, vaikka niistä tiedotetaan osastolla. Asiakkaiden siirtyminen osastolta avohoitoon koettiin yleisesti sujuvaksi. Tutkimuksessa tuli kuitenkin viitteitä avopuolen varausten venymisestä, mikä voi aiheuttaa ongelmia asiakkaan jäädessä ilman riittävää tukea. Lääkäreiden ja hoitajien ajanvarausmahdollisuuksiin toivottiin muutosta ja joustavuutta. Iso osa vastanneista toivoisi osastojen ja avohoidon välisen yhteistyön ja informoinnin lisäämistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelukokonaisuutta ja sen rakennetta tulisi kehittää. Parannusehdotuksiksi ehdotettiin esimerkiksi aktiivisempaa työnkiertoa sekä eri medioiden käytön lisäämistä tiedottamisessa. Jatkotutkimukseksi voisi harkita esimerkiksi samankaltaisen kyselyn teettämistä potilaille itselleen tai mielipiteiden kartoittamista muilta osaamisaloilta.