NCC:n henkilöstön kokemuksia työterveystarkastuksista
Nauska, Liisa; Lahtelin, Riina (2018)
Nauska, Liisa
Lahtelin, Riina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111217007
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajallemme – Suomen NCC:lle –, edustajanaan työkykypäällikkö Taina Tuhkanen – tietoa heidän henkilöstönsä työterveystarkastusten asiakaskokemuksista Building –liiketoiminta-alueella työterveyspalvelujen kehittämiseksi. Tavoitteenamme oli selvittää, oltiinko työterveystarkastuksiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, saatiinko työterveyshoitajalta tarkastuksen yhteydessä tarpeeksi tietoa sekä tukea ja oliko kokemuksissa ikäryhmittäin eroa. NCC on rakentamisen, kiinteistökehityksen sekä infrastruktuurin suurimpia yrityksiä Pohjois-Euroopassa.
Työn lähdekirjallisuutena käytettiin aikaisempia asiakaskokemusta käsitelleitä tutkimuksia sekä työterveyslainsäädäntöä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin. Empiirinen aineisto kerättiin 242 henkilölle postitse lähetetyn kyselyn vastauksista, joita saatiin 68. Mittari muodostui 20 strukturoidusta kysymyksestä.
Building NCC Suomi Oy:n työntekijät ja toimihenkilöt olivat työterveystarkastuksiin yleisesti ottaen tyytyväisiä ja he kokivat pääasiassa saavansa tukea työterveyshoitajalta. Kysymyksissä, jotka koskivat työterveyssuunnitelmaa, esiintyi vastaajissa selvästi hajontaa. Runsas kolmannes vastaajista koki tehneensä työterveyssuunnitelman yhteistyössä työterveyshoitajan kanssa ja kun vastaajilta kysyttiin, tuntevatko he työterveystarkastuksesta työterveyssuunnitelmaan laaditut tavoitteet ja ovatko tavoitteet realistisia, alle puolet vastaajista oli samaa mieltä. Ikäryhmissä varsinkin 18–35-vuotiaat vastaajat olivat muita ikäryhmiä useammin eri mieltä siitä, tehtiinkö työterveyssuunnitelma yhdessä työterveyshoitajan kanssa ja tunsivatko vastaajat työterveyssuunnitelman tavoitteet. Keskiarvoksi terveystarkastuksille annettiin 8 asteikolla 1-10. Kehittämisehdotuksemme on, että yksilöllisyys ohjauksessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon työterveyssuunnitelman laadinnassa. Lisäksi suosittelemme antamaan työntekijälle työterveystarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelman tavoitteet kirjallisessa muodossa.
Työn lähdekirjallisuutena käytettiin aikaisempia asiakaskokemusta käsitelleitä tutkimuksia sekä työterveyslainsäädäntöä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin. Empiirinen aineisto kerättiin 242 henkilölle postitse lähetetyn kyselyn vastauksista, joita saatiin 68. Mittari muodostui 20 strukturoidusta kysymyksestä.
Building NCC Suomi Oy:n työntekijät ja toimihenkilöt olivat työterveystarkastuksiin yleisesti ottaen tyytyväisiä ja he kokivat pääasiassa saavansa tukea työterveyshoitajalta. Kysymyksissä, jotka koskivat työterveyssuunnitelmaa, esiintyi vastaajissa selvästi hajontaa. Runsas kolmannes vastaajista koki tehneensä työterveyssuunnitelman yhteistyössä työterveyshoitajan kanssa ja kun vastaajilta kysyttiin, tuntevatko he työterveystarkastuksesta työterveyssuunnitelmaan laaditut tavoitteet ja ovatko tavoitteet realistisia, alle puolet vastaajista oli samaa mieltä. Ikäryhmissä varsinkin 18–35-vuotiaat vastaajat olivat muita ikäryhmiä useammin eri mieltä siitä, tehtiinkö työterveyssuunnitelma yhdessä työterveyshoitajan kanssa ja tunsivatko vastaajat työterveyssuunnitelman tavoitteet. Keskiarvoksi terveystarkastuksille annettiin 8 asteikolla 1-10. Kehittämisehdotuksemme on, että yksilöllisyys ohjauksessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon työterveyssuunnitelman laadinnassa. Lisäksi suosittelemme antamaan työntekijälle työterveystarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelman tavoitteet kirjallisessa muodossa.