Sisäisen auditoinnin merkitys työturvallisuuteen; case: Carrier Oy
Havukainen, Tino (2018)
Havukainen, Tino
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111317089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111317089
Tiivistelmä
Tämä tapaustutkimus käsittelee sisäisiä auditointeja ja työturvallisuuden kehittymistä Carrier Oy:n kaupankylmän yksikössä. Carrier on kansainvälinen lämmitys-, ilmastointi- ja jäähdytysratkaisujen toimittaja ja se on osa yhdysvaltalaista monialakonsernia, United Technologiesia.
Tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle tietoa työturvallisuuden kehittämistarpeista sekä siitä, millainen merkitys yrityksen nykymuotoisella työ- ja ympäristöturvallisuuden hallintajärjestelmällä ja siihen kohdistuvilla konsernin sisäisillä auditoinneilla on yksikön työturvallisuuteen.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään työturvallisuutta, hallintajärjestelmiä sekä niiden auditoinnin periaatteita. Teoreettinen viitekehys rakentuu lisäksi aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä, standardeista sekä case-yrityksessä käytössä olevista mittareista.
Tutkimuksessa selvitettiin kahta laadullista tutkimusmenetelmää käyttämällä, miten yrityksen työ- ja ympäristöturvallisuuden hallintajärjestelmä on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana, mitä osa-alueita toteutetaan nykyisellään hyvin sekä mitkä työturvallisuuden osa-alueet vaativat erityisesti kehittämistä.
Dokumenttianalyysissä hyödynnettiin konsernin sisäisesti tuotettua olemassa olevaa aineistoa, joka koostui muun muassa hallintajärjestelmän kuvauksesta, liittyvistä asiakirjoista sekä auditointiraporteista viimeisen viiden vuoden aikajaksolta. Osana tutkimustuloksia esitellään organisaation EH&S-hallintajärjestelmä sekä siihen liittyvän auditointiohjelman periaatteet. Teemahaastatteluita toteutettiin yhteensä seitsemälle yrityksen työntekijälle ja niiden avulla pyrittiin selvittämään eri henkilöstöryhmien kokemuksia ja mielipiteitä työturvallisuuden nykytilasta, kehittymisestä, jatkokehittämistarpeista sekä sisäisestä auditointiohjelmasta.
Tutkimuksen myötä case-yritykselle annettiin ehdotuksia työturvallisuuden kehittämiseksi. Esiin nousi muun muassa tarve selkeyttää tiettyjä vaatimuksia ja työohjeita, saattaa ne yhteneväisiksi konsernin vaatimuksiin nähden sekä ottaa käyttöön ennakoivia mittareita työturvallisuuden saralla. Jatkossa käytännön toimenpiteitä tulisi kohdistaa toiminnassa jo nykyisellään tunnistettujen merkittävien riskien vähentämisen lisäksi henkilöstön liikkumisturvallisuuden ja työskentelyergonomian parantamiseksi.
Loppupäätelmänä yrityksen tulisi tuoda turvallisuusjohtamiseen enemmän joustavan johtamismallin mukaisia elementtejä työturvallisuuden ja siihen liittyvän kulttuurin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Työturvallisuus tulisi nähdä entistä enemmän jokaista työntekijää hyödyttävänä ja suojelevana kokonaisuutena, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä jokainen työntekijä on osaltaan yhteisessä vastuussa.
Tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle tietoa työturvallisuuden kehittämistarpeista sekä siitä, millainen merkitys yrityksen nykymuotoisella työ- ja ympäristöturvallisuuden hallintajärjestelmällä ja siihen kohdistuvilla konsernin sisäisillä auditoinneilla on yksikön työturvallisuuteen.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään työturvallisuutta, hallintajärjestelmiä sekä niiden auditoinnin periaatteita. Teoreettinen viitekehys rakentuu lisäksi aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä, standardeista sekä case-yrityksessä käytössä olevista mittareista.
Tutkimuksessa selvitettiin kahta laadullista tutkimusmenetelmää käyttämällä, miten yrityksen työ- ja ympäristöturvallisuuden hallintajärjestelmä on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana, mitä osa-alueita toteutetaan nykyisellään hyvin sekä mitkä työturvallisuuden osa-alueet vaativat erityisesti kehittämistä.
Dokumenttianalyysissä hyödynnettiin konsernin sisäisesti tuotettua olemassa olevaa aineistoa, joka koostui muun muassa hallintajärjestelmän kuvauksesta, liittyvistä asiakirjoista sekä auditointiraporteista viimeisen viiden vuoden aikajaksolta. Osana tutkimustuloksia esitellään organisaation EH&S-hallintajärjestelmä sekä siihen liittyvän auditointiohjelman periaatteet. Teemahaastatteluita toteutettiin yhteensä seitsemälle yrityksen työntekijälle ja niiden avulla pyrittiin selvittämään eri henkilöstöryhmien kokemuksia ja mielipiteitä työturvallisuuden nykytilasta, kehittymisestä, jatkokehittämistarpeista sekä sisäisestä auditointiohjelmasta.
Tutkimuksen myötä case-yritykselle annettiin ehdotuksia työturvallisuuden kehittämiseksi. Esiin nousi muun muassa tarve selkeyttää tiettyjä vaatimuksia ja työohjeita, saattaa ne yhteneväisiksi konsernin vaatimuksiin nähden sekä ottaa käyttöön ennakoivia mittareita työturvallisuuden saralla. Jatkossa käytännön toimenpiteitä tulisi kohdistaa toiminnassa jo nykyisellään tunnistettujen merkittävien riskien vähentämisen lisäksi henkilöstön liikkumisturvallisuuden ja työskentelyergonomian parantamiseksi.
Loppupäätelmänä yrityksen tulisi tuoda turvallisuusjohtamiseen enemmän joustavan johtamismallin mukaisia elementtejä työturvallisuuden ja siihen liittyvän kulttuurin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Työturvallisuus tulisi nähdä entistä enemmän jokaista työntekijää hyödyttävänä ja suojelevana kokonaisuutena, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä jokainen työntekijä on osaltaan yhteisessä vastuussa.