Digitalisaation vaikutukset henkilöstöhallintoon Suomessa
Voutilainen, Tiia (-Maria) (2018)
Voutilainen, Tiia (-Maria)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on digitalisaation vaikutukset henkilöstöhallintoon Suomessa. Opinnäytetyö on tutkielmarakenteinen ja sen yhteistyökumppanina on toiminut tapahtumajärjestäjä Professio kyselytutkimuksen osalta, HR-palvelukeskus 2018 tapahtumallaan. Tutkimukseen tuotettiin kyselytutkimus henkilöstöhallinnon asiantuntijoille ja haastateltiin digitalisaatioon erikoistuneita henkilöstöhallinnon asiantuntijoita. Näiden avulla kartoitettiin henkilöstöhallinnon digitalisaation tilaa ja vaikutuksia Suomessa. Opinnäytetyön tutkimusongelmaksi muodostui digitaalisten järjestelmien käyttöön, kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät keskeisimmät vaikuttajat ja muuttujat henkilöstöhallinnossa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstöhallinnon digitalisaation vaiheistuminen henkilöstöhallinnon prosesseissa ja kuinka sen kehittäminen nähdään tulevaisuudessa. Työssä pohditaan henkilöstöhallinnon prosessikehitykseen vaikuttavia tekijöitä, muuttujia ja hyötyjä. Lähdemateriaalina teoriaosuudessa on käytetty pääasiallisesti Suomalaisten digitalisaatioon ja henkilöstöhallintoon erikoistuneiden asiantuntijoiden julkaisuja, kirjallisuutta ja artikkeleita. Lähdemateriaaliksi on valikoitunut henkilöstöhallinnon prosessien perustaa kuvaavat teokset, sekä aiemmin tuotettuja tutkimuksia digitalisaatiosta ja henkilöstöhallinnon digitalisaatiosta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu henkilöstöhallinnon prosessien ja niiden digitalisaation ympärille, sekä keskeiseen rooliin nousseen muutosjohtamisen tekijöihin.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty laadullista- ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Laadullista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty asiantuntijoiden teemahaastatteluissa. Laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistelmää, trigulaarista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty kyselytutkimuksen tulosten analysointiin. Kyselytutkimuksen ja asiantuntijoiden teemahaastatteluiden tarkoituksena oli tutkia eri digitaalisten ratkaisujen käyttöä, kokemuksia ja toiveita, sekä asiantuntijoiden avulla kartoittaa henkilöstöhallinnon konkreettisia tulevaisuuden tarpeita.
Tutkimustuloksista pystyi päättelemään henkilöstöhallinnon digitalisaation tapahtuvan pieninä kerroksina ja digitalisoitumisen todellisia hyötyjä tutkimuksen perusteella on vaikea tarkasti arvioida ennen todellisia järjestelmien tai ratkaisujen käyttöönottoja. Keskeiseen rooliin nousi myös henkilöstöhallinnon funktioiden irtonaisuus toisistaan, jonka koetaan vaikeuttavan henkilöstöhallinnon prosessien digitalisoitumista. Digitalisaatio koetaan kuitenkin pääsääntöisesti positiivisena muutoksena ja siihen halutaan kannustaa yritysten sisällä. Tähän pyritään niin kouluttamalla henkilöstöä kuin muuttamalla toimintatapoja digitalisoituneen yrityksen toimintamalleihin sopivammiksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstöhallinnon digitalisaation vaiheistuminen henkilöstöhallinnon prosesseissa ja kuinka sen kehittäminen nähdään tulevaisuudessa. Työssä pohditaan henkilöstöhallinnon prosessikehitykseen vaikuttavia tekijöitä, muuttujia ja hyötyjä. Lähdemateriaalina teoriaosuudessa on käytetty pääasiallisesti Suomalaisten digitalisaatioon ja henkilöstöhallintoon erikoistuneiden asiantuntijoiden julkaisuja, kirjallisuutta ja artikkeleita. Lähdemateriaaliksi on valikoitunut henkilöstöhallinnon prosessien perustaa kuvaavat teokset, sekä aiemmin tuotettuja tutkimuksia digitalisaatiosta ja henkilöstöhallinnon digitalisaatiosta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu henkilöstöhallinnon prosessien ja niiden digitalisaation ympärille, sekä keskeiseen rooliin nousseen muutosjohtamisen tekijöihin.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty laadullista- ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Laadullista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty asiantuntijoiden teemahaastatteluissa. Laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistelmää, trigulaarista tutkimusmenetelmää on hyödynnetty kyselytutkimuksen tulosten analysointiin. Kyselytutkimuksen ja asiantuntijoiden teemahaastatteluiden tarkoituksena oli tutkia eri digitaalisten ratkaisujen käyttöä, kokemuksia ja toiveita, sekä asiantuntijoiden avulla kartoittaa henkilöstöhallinnon konkreettisia tulevaisuuden tarpeita.
Tutkimustuloksista pystyi päättelemään henkilöstöhallinnon digitalisaation tapahtuvan pieninä kerroksina ja digitalisoitumisen todellisia hyötyjä tutkimuksen perusteella on vaikea tarkasti arvioida ennen todellisia järjestelmien tai ratkaisujen käyttöönottoja. Keskeiseen rooliin nousi myös henkilöstöhallinnon funktioiden irtonaisuus toisistaan, jonka koetaan vaikeuttavan henkilöstöhallinnon prosessien digitalisoitumista. Digitalisaatio koetaan kuitenkin pääsääntöisesti positiivisena muutoksena ja siihen halutaan kannustaa yritysten sisällä. Tähän pyritään niin kouluttamalla henkilöstöä kuin muuttamalla toimintatapoja digitalisoituneen yrityksen toimintamalleihin sopivammiksi.