”Nyt olen ymmärtänyt, että kuka on tehnyt väärin ja kuka oikein” : – Lasten kokemuksia Silta-työskentelystä

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee Pelastakaa Lapset ry:n toteuttaman Silta-projektin vaikutusta lapsen oman elämäntarinan jäsentämisessä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään lastensuojelun määritelmiä, sijaishuoltoa, sosiaalipedagogiikkaa erityisesti lapsen osallisuuden kokemuksen kautta sekä narratiivista lähestymistapaa.

Opinnäytetyön otoksena ovat kuusi (6) Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodissa asuvaa lasta ja nuorta. Tämä on laadullinen tutkimus, jossa pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti selvittämään, miten lapset kokevat Silta-projektin vaikuttaneen elämäntarinansa jäsentämisessä. Opinnäytetyössä liikutaan aikaperspektiivillä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Aineiston hankintatapana käytetään postitse tapahtuvaa kyselyä, jossa lapsilta pyydetään tarinoita omasta elämästään.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia on, että lapset ovat saaneet Silta-työskentelyn avulla lisää tietoa elämänsä tapahtumista. Lapset ovat kokeneet nämä tiedot merkityksellisinä ja tieto on vaikuttanut myös lasten ajatuksiin menneisyyden tapahtumista. Osallisuuden kokemukset ovat ristiriitaisia. Vastaukset jakautuvat kahtia. Puolet lapsista kokee olevansa osallisia ja voivansa vaikuttaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin. Toinen puoli vastaajista kokee, etteivät he voi vaikuttaa ratkaisuihin. Tämä ristiriita selittynee vastaajien ikäjakaumalla. Läheiset ihmissuhteet nousevat keskeisiksi niin menneisyyttä, nykyisyyttä kuin tulevaisuuttakin koskevissa tarinoissa. Vastaajat kuvaavat tulevaisuuttaan positiivisessa sävyssä ja tulevaisuuden kuvat ovat sangen realistisia. Nykytilannetta koskevat tarinat jakautuvat kahteen vastakkaiseen suuntaan. Toinen puoli vastaajista kokee elämänsä mielekkääksi ja toinen puoli kokee elämänsä epätyydyttävänä.

The purpose of this research was to study how the Silta Project, conducted by Pelastakaa Lapset ry (Save the Children Association), influences the way children analyse and assess their own life stories. The theoretical section of the research deals with child welfare definitions, foster care, social pedagogy specifically through the experiences of children, and the narrative approach.

The target group of the research consisted of a total of six (6) children and adoles-cents, living in a children’s home operated by Pelastakaa Lapset ry. The research was conducted qualitatively, aiming to review as comprehensively as possible how the Silta project has influenced the way children analyse and assess their life stories. The time perspective of the research encompasses the past, present and the future. The research material was acquired through a mailed questionnaire, where children were requested to relate stories of their own lives.

One of the central findings of the research is that children have, through the Silta project, acquired more information on the events of their lives. In the experience of the children, such information has been significant, influencing also their perceptions of events that have occurred in the past. Experiences of participation were contradictory. Responses were fairly evenly divided. Half of the children see themselves as participants, able to influence the decisions that affect their lives. The other half of the respondents sees that they have no influence on such decisions. This contradiction is largely explained by the age division of the respondents. Close relationships emerged as a central theme of all stories, whether dealing with the past, the present or the future. Research respondents described their future in a positive way and with remarkably realistic expectations. Stories about the present were divided into two opposite directions. The experience of one half of the respondents is that their life is meaningful, whereas the other half considers their lives to be unsatisfactory.