Ylisektorinen yhteistyö rekrytoinnissa
Eskelinen, Kirsi (2018)
Eskelinen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618305
Tiivistelmä
Yksityisellä sektorilla toimivien yritysten rekrytointihaasteet ja -ongelmat ovat moninaiset. Monet toimialat kokevat rekrytointihaasteita ja -ongelmia, jopa siinä laajudessa, että liiketoiminnan kehittyminen vaarantuu. Erilaisten rekrytointipalveluiden tai -tukien kartoitukseen ja oppimiseen ei ole riittävästi aikaa. Käytetyimmät rekrytointikanavat ovat TE-palvelut, oma henkilöstö ja sosiaalinen media. Kanavina nämä eivät välttämättä tavoita kolmannella sektorilla olevia työnhakijoita. Yksityinen sektori ei myöskään osaa hyödyntää kolmatta sektoria rekrytointikanavana.
Avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välimaastossa toimiva kolmas sektori auttaa ja tukee työttömiä työnhakijoita työllistymisessä avoimille työmarkkinoille. SPR Kontin työllistämispalveluissa tuetaan ihmisten uusia mahdollisuuksia eri työvoimapoliittisilla aktivointitoimenpiteillä kuten työkokeilu- ja palkkatukitoimenpiteillä. Perinteisesti yritysyhteistyötä on toteutettu henkilöasiakkaan motivaation ja kiinnostuksen mukaisesti. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita, pelkoja ja ongelmia yritykset kokevat rekrytoinnin yhteydessä ja millaista yhteistyötä he arvostavat rekrytoinnin yhteydessä. Tietoa hyödynnettiin SPR Kontin yritysyhteistyön kehittämiseksi.
Kehittämistyön tietoperusta koostuu tuote-, palvelu ja asiakaskeskeisestä palveluliiketoimintalogiikoista, painopisteen ollessa kuitenkin asiakaskeskeisen liiketoimintalogiikan tarkastelussa. Kehittämistyössä katsottiin, että yritysyhteistyötä ideoitaessa, tärkeintä on keskittyä suunnitteluvaiheessa yritysten monikerroksellisiin tilanteisiin, tarpeisiin, kokemuksiin ja toiveisiin. Myös yhteiskehittämisen ja ylisektorisen yhteistyön merkitystä selvitettiin. Palvelumuotoilu edustaa työssä kehittämistyön prosessia ja menetelmiä.
Kehittämistyö alkoi yritysten tarpeiden kartoituksella, johon osallistui yhteensä yhdeksän yritystä. Tarpeet kartoitettiin webrobol-kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kerätystä tiedosta rakentui kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa, jota visualisoitiin tekemällä kaksi yritysrekrytointipersoonaa. Tämän jälkeen toteutettiin Tulevaisuustyöpaja, jossa SPR Kontin henkilökunta loi tarpeisiin vastaavan palvelun. Tuloksena syntyi Hyvää Työtä-palvelukonsepti, jossa on tunnistettavissa asiakaskeskeisen liiketoimintalogiikan arvonmuodostuksen ja ylisektorisen yhteistyön henkeä. Tuloksena syntyi myös suunnitelma Hyvää Työtä-palvelun toteuttamiseksi.
Opinnäytetyö todentaa sen, että asiakaskeskeinen palveluliiketoimintalogiikka ja yhteiskehittäminen soveltuvat hyvin rekrytointiyhteistyön kehittämiseen yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Eri sektoreiden arvonmuodostuksen ymmärtäminen ja tunnistaminen ovat yhteistyön rakentamisessa avainasemassa.
Avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välimaastossa toimiva kolmas sektori auttaa ja tukee työttömiä työnhakijoita työllistymisessä avoimille työmarkkinoille. SPR Kontin työllistämispalveluissa tuetaan ihmisten uusia mahdollisuuksia eri työvoimapoliittisilla aktivointitoimenpiteillä kuten työkokeilu- ja palkkatukitoimenpiteillä. Perinteisesti yritysyhteistyötä on toteutettu henkilöasiakkaan motivaation ja kiinnostuksen mukaisesti. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita, pelkoja ja ongelmia yritykset kokevat rekrytoinnin yhteydessä ja millaista yhteistyötä he arvostavat rekrytoinnin yhteydessä. Tietoa hyödynnettiin SPR Kontin yritysyhteistyön kehittämiseksi.
Kehittämistyön tietoperusta koostuu tuote-, palvelu ja asiakaskeskeisestä palveluliiketoimintalogiikoista, painopisteen ollessa kuitenkin asiakaskeskeisen liiketoimintalogiikan tarkastelussa. Kehittämistyössä katsottiin, että yritysyhteistyötä ideoitaessa, tärkeintä on keskittyä suunnitteluvaiheessa yritysten monikerroksellisiin tilanteisiin, tarpeisiin, kokemuksiin ja toiveisiin. Myös yhteiskehittämisen ja ylisektorisen yhteistyön merkitystä selvitettiin. Palvelumuotoilu edustaa työssä kehittämistyön prosessia ja menetelmiä.
Kehittämistyö alkoi yritysten tarpeiden kartoituksella, johon osallistui yhteensä yhdeksän yritystä. Tarpeet kartoitettiin webrobol-kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kerätystä tiedosta rakentui kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa, jota visualisoitiin tekemällä kaksi yritysrekrytointipersoonaa. Tämän jälkeen toteutettiin Tulevaisuustyöpaja, jossa SPR Kontin henkilökunta loi tarpeisiin vastaavan palvelun. Tuloksena syntyi Hyvää Työtä-palvelukonsepti, jossa on tunnistettavissa asiakaskeskeisen liiketoimintalogiikan arvonmuodostuksen ja ylisektorisen yhteistyön henkeä. Tuloksena syntyi myös suunnitelma Hyvää Työtä-palvelun toteuttamiseksi.
Opinnäytetyö todentaa sen, että asiakaskeskeinen palveluliiketoimintalogiikka ja yhteiskehittäminen soveltuvat hyvin rekrytointiyhteistyön kehittämiseen yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Eri sektoreiden arvonmuodostuksen ymmärtäminen ja tunnistaminen ovat yhteistyön rakentamisessa avainasemassa.