6-12 kuukauden ikäisen lapsen motorinen kehitys ja sen tukeminen - Ohje vanhemmille

Abstract

Lapsen kehitys etenee ensimmäisen vuoden aikana isoin harppauksin muihin ajanjaksoihin verrattuna. Kunkin lapsen motorinen kehitys on yksilöllinen, monen tekijän summana toteutuva tapahtuma. Lapsi ei aina välttämättä saavuta kehitystasolleen kuuluvia taitoja tai hänen motoriikan kehittyminen on poikkeavaa. Kehitystä tukevilla menetelmillä pystytään vaikuttamaan kehityksen kulkuun ja estämään poikkeavan kehityksen vahvistumista pysyväksi. Vanhemmat ovat lapsen kehityksen edistämisen tärkeimpiä tukijoita ja mahdollistajia.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kaksi kirjallista ohjetta vanhemmille 6-9 ja 9-12 kuukauden ikäisen lapsen motorisen kehityksen tukemiseksi sekä selvittää, mitkä ovat valitun ikäryhmän virstanpylväät. Opinnäytetyön tarkoituksena oli ohjata vanhempia tukemaan lapsen motorista kehitystä arjessa tehtyjen ohjeiden avulla. Tehtävänä oli tuottaa työväline Hyvinkään sairaalan lasten fysioterapeuteille lasten vanhempien ohjaamiseen. Tehtävä saatiin Hyvinkään sairaalalta, joten opinnäytetyön tehtävä oli samalla fysioterapeuttisen ohjeen laatiminen.

Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallisen tutkimuksen raportointimuotoa. Opinnäytteen ja sen tuotosten aineistokeruu tehtiin asiantuntijoiden teemahaastattelulla ja kirjallisuushaulla. Asiantuntijoita oli haastateltavana sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta, ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna. Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi psykomotorisen kehityksen alakäsitteisiin eli sensomotoriseen ja motoriseen kehitykseen sekä vanhempien osallistamiseen ja vuorovaikutukseen. Vanhemmille tarkoitetuiden ohjeiden tekemistä tuki ja ohjasi Hyvinkään sairaalan lasten fysioterapeutit koko prosessin ajan.

Opinnäytetyön tuotoksena valmistui kaksi ohjetta lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta. Ohjeista kerättiin palautetta vanhemmilta ja lasten fysioterapeuteilta erillisellä arviointilomakkeella. Ohjeista saatu palaute oli positiivista ja kaikki osapuolet kokivat ohjeet hyödyllisenä.

Opinnäytetyön tuotoksena valmistuneita ohjeita voisi jatkossa kehittää luomalla ohjeista esimerkiksi video- ja sähköistä materiaalia. Vanhemmat kokivat ohjeet hyödyllisiksi ja toivat esille, että ensimmäisen lapsen kanssa tämänkaltaisesta ohjeesta olisi paljon hyötyä. Ohje, jossa käsitellään koko ensimmäinen ikävuosi voisi toimia ensisynnyttäjillä. Ohjeita voisi laajentaa myös esimerkiksi leikki-ikäisen motoriseen kehitykseen ja sen tukemiseen. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, miten ohjeet vaikuttavat vanhempien toimintaan.

The development of a child is faster in the first year than in any other time in life. The motor development of each child is unique and a sum of many factors. A child may not always attain the skills of a certain development level or the motor development might be abnormal. Methods that support development can influence the course of development and prevent the abnormal development from becoming permanent. Parents are the main supporters and facilitators of a child’s development.

The aim of the thesis was to produce two written instructions for parents to support the motor development of a child aged 6-9 and 9-12 months and to find out what are the milestones of the selected age group. The purpose of the thesis was to guide the parents to support the motor development of the child through instructions in everyday life. The assignment was to provide a tool for the physiotherapists at Hyvinkää Hospital to guide the children’s parents. The assignment was received from Hyvinkää Hospital and the purpose of the thesis was to make a physiotherapeutic instructional guide.

The thesis is written in the form of reporting for functional research. The material collection of the thesis and its outputs were carried out by interviewing experts and by literature search. Experts were interviewed from both the public and the private sector, and the interviews were conducted as individual interviews. The theoretical basis of the thesis focused on the subordinate concepts of psychomotor development, namely sensorimotor and motor development, and the parental involvement and interaction. The creation of the instruction material for the parents was supported and directed by the physiotherapists at Hyvinkää Hospital during the whole process.

As a result of the thesis, two instructional guides for the motor development and the support of a child were completed. The feedback was collected from parents and children’s physiotherapists with a separate assessment form. The feedback from the instruction materials was positive and all parties found them useful.

The instructional guides completed in the thesis process could be further developed by creating video and internet material. The parents felt that the instructions were useful and suggested that this kind of help with the first child would be beneficial. The instructional guide could also be extended to cover a toddler’s motor development and the actions to support it. It would be interesting to find out how the instructions affected the parental facilitation of a child’s development.