Hoitoon sitoutumisen haasteet nuorella diabeetikolla - digitalisaation mahdollisuudet hoitoon sitoutumisen edistämisessä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kartoitus sekä selvitys käytössä, että kehitteillä olevista digitaalisista palveluista nuoren diabeetikon hoitoon sitoutumisen edistämiseksi. Tavoitteena oli lisätä poliklinikan hoitohenkilökunnan tietoisuutta digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hoitoon sitoutumisen edistämiseksi. Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Työn tutkimuskysymyksiä olivat: miten digitalisaation avulla voidaan tukea nuorta diabeetikkoa hoitoon sitoutumisessa sekä millaisia diabeetikon hoitoon sitoutumista edistäviä digitaalisia palveluita on. Opinnäytetyö toteutettiin Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulussa ja sen toimeksiantajana toimi Lohjan sairaalan diabetespoliklinikka. Opinnäytetyö alkoi osana DeDiWe –hanketta (The Developer of Digital Health and Welfare Services), jonka päämääränä oli kehittää yhteistyökumppaneidensa käyttöön uusi opintokokonaisuus, digitaalisten terveyspalveluiden kehittäjä. Hanke loppui ennen opinnäytetyön julkaisua.

Opinnäytetyö toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen metodologian mukaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui diabeteksesta, nuoresta, hoitoon sitoutumisesta sekä digitalisaatiosta. Tutkimusaineisto koostui hoitotieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimuksista ja tutkimusartikkeleista. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Medic, Finna, Cinahl Ebsco, ProQuest ja Google Scholar. Työssä käytettiin 2013-2018 julkaistuja aineistoja. Mukaan opinnäytetyöhön valikoitui yhteensä 11 lähdettä, joista neljä oli suomalaisia tutkimuksia ja seitsemän kansainvälisiä tutkimusartikkeleita.

Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoittelun avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan erilaisia kehitettyjä sovelluksia ja palveluita nuoren diabeetikon omahoidon, seurannan ja monitoroinnin tueksi on useita. Suurimmat hyödyt, joita palvelut tarjosivat, olivat helppokäyttöisyys verrattuna perinteisiin hoitomalleihin, vertaistuki, parantunut yhteydenpito terveydenhuollon ammattilaisten sekä vanhempien kanssa, hoitoa koskevien tietojen tallentuminen pilvipalveluun, jolloin tiedonsiirto hoitohenkilökunnalle oli vaivatonta sekä älypuhelinsovellusten terveyspelien positiivinen merkitys hoitoon sitoutumisessa. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan tuo täydellistä ratkaisua hoitoon sitoutumiseen, mutta niitä voidaan käyttää yhtenä tukevana ja edistävänä tekijänä nuoren hoitoon sitoutumisessa. Diabeteshoitajilla on merkityksellinen rooli teknologisten mahdollisuuksien esilletuomisessa. On myös tärkeää osata tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät digitaalisista palveluista eniten, sillä näiden palveluiden soveltaminen ei toimi kaikilla potilailla.

Digitaalisten palveluiden käyttöönottoa hidastaa vielä riittävä osoitus turvallisuudesta, uskottavuudesta, vaikuttavuudesta, tietosuojasta, käytettävyydestä, esteettömyydestä, teknisestä luotettavuudesta sekä kustannustehokkuudesta.

The purpose of this thesis was to make a survey and report of the digital services that are in use and that are in development to promote adherence of a young diabetic. The aim was to increase the awareness of policlinic staff about the potential of digitalisation to promote adherence to treatment. The research method for this thesis was an integrative literature review. The questions were: how digitalisation can support young diabetics in adherence to treatment and what kind of digital services are there to promote diabetes care. The thesis was carried out at Laurea Lohja campus and was commissioned by the Lohja Hospital Diabetes Clinic. The thesis started as part of the DeDiWe project (The Developer of Digital Health and Welfare Services), the aim of which was to develop a new study module, a developer of digital health services, for their partners. The project ended before the thesis was published.

The thesis was carried out in accordance with the methodology of the integrative literature review. The theoretical framework was formed from diabetes, young people, adherence in treatment and digitalisation. The research material consisted of researches and research articles applied for in nursing databases. The material was searched from the following databases: Medic, Finna, Cinahl Ebsco, ProQuest and Google Scholar. The material was published in 2013-2018. A total of 11 sources were selected, four of which were Finnish studies and seven international research articles.

The collected research material was analyzed by thematising. Thematising answered the research questions. According to this literature review, a variety of developed applications and services are available to support the self-care, follow-up and monitoring of young diabetics. The biggest benefits provided by the services were ease of use compared to traditional therapies, peer support, improved communication with healthcare professionals and parents, storage of care information in cloud services, easy access by health care staff, and the positive significance of smartphone applications health game in engagement. However, digital services do not provide a complete solution to the adherence to treatment, but can be used as a supportive and promoting factor in adherence to treatment of a young person. Diabetes nurses play a significant role in promoting technological opportunities. It is also important to be able to identify patients who benefit the most from digital services because these kind of services are not applicable for all patients.

The implementation of digital services is further slowed by inadequate indication of security, credibility, effectiveness, data protection, usability, accessibility, technical reliability and cost-effectiveness.