Oppisopimuksella palvelualan ammattilaiseksi työnantajan, rahoittajan ja kouluttajan yhteistyöllä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on lisätä oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi eri osapuolien käsitykset oppisopimuskoulutuksesta. Samalla tämän työn avulla yritetään löytää oppisopimuksen osapuolille apukeinoja, joilla autetaan opiskelijan ammattiin valmistumista, työnantajan ja kouluttajan ohjaustyötä sekä var-mistetaan palvelualalle ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Tässä tutkielmassa kerrotaan valmistavasta koulutuksesta, työssäoppimisesta ja ohjaamisesta sekä työ-elämäyhteistyöstä. Lähtökohtana on se, että oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan loistava ammatillisen koulutuksen muoto, jolla opiskelija saa ammatin ja jonka avulla hän saa tutkinnon suoritettua aidossa työelämässä.

Tässä työssä oppisopimuskoulutusta käsitellään opiskelijan, työnantajan, oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen (kouluttajan) yhteistyönä. Työhön on valittu tarkastelun koh-teeksi ainoastaan tutkintoon johtava koulutus. Tutkintona on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolapalvelun osaamisala ja tästä tutkinnosta valmistuvat, tarjoilijan tutkintonimikettä käyttävät ammattilaiset. Koulutusmuotona on oppisopimuksella toteu-tettava näyttötutkinto. Kouluttajan taustana ja näkökulmana on Haaga-Perhon järjestämä koulutus. Haaga-Perho kuuluu Haaga Instituutti - säätiön omistamaan Haaga Yhtymään, johon kuuluu myös Suomen vanhin ravintola-alan oppilaitos, Ravintolakoulu Perho.

Alkuperäinen suunnitelma oli kerätä kirjallisesti valmistumassa olevien ja jo valmistu-neiden opiskelijoiden tuntemuksia koulutuksen sopivuudesta ja vaikuttavuudesta. Nämä kyselyt tuottivat kapea-alaisen tuloksen. Tästä syystä näitä tuloksia käytettiin ennakkohaastatteluina. Tiedonkeruuta täydennettiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui valmistuneita opiskelijoita, työnantajan ja oppisopimustoimiston edustajia. Yhteensä haastateltavia oli neljä tutkinnon suorittanutta, yksi valmistumassa oleva opiskelija ja kolme työnantajan edustajaa, jotka olivat vastuussa työssäoppimisesta sekä kaksi oppisopimuskoulutuksen järjestäjän edustajaa.

Haastattelujen tuloksista nousi esille tutkinnon soveltuminen työelämän tarpeisiin. Yhtä voimakkaasti esille tuli ohjaajien ja opiskelijan yhteinen kieli. Ohjausta kaivattiin lisää työpaikoille sekä työpaikkaohjaajilta että oppilaitoksen edustajilta. Tutkimus osoittaa, että opiskelija tarvitsee ohjausta sitä enemmän, mitä nuorempi opiskelija on kyseessä. Nykyisellä henkilökohtaistamisella huomioidaan opiskelijan aikaisemmat suoritukset. Opiskelijalta vaaditaan myös runsaasti aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta, sillä aikuisella opiskelijalla on itsellään vastuu oppimisestaan. Kaikkien osapuolien yhteistyön merkitys kasvaa siinä, että työympäristö ja tutkinto sopivat yhteen, teoriakoulutuksen ajankohdat eivät ole alan sesongin huippuina ja työnantajat järjestävät opiskelijan työvuorot teoriajaksot huomioiden. Yhteistyötä ja yhteistä terminologiaa täytyy lisätä.

Apprenticeship training – becoming a professional service worker with the cooperation of employers, financiers and educators

The aim of the thesis is to increase the knowledge of apprenticeship training. The aim is to bring to light the participants ideas of the apprenticeship training. At the same time this study tries to find the means with which we can help the participants graduate, the means for guidance of the employers and the trainer, all in order to secure the availability of a skilled labour force to the hospitality. In this study we consider the preparative education, on-the-job training and guidance, as well as the co-operation in the working environment. The starting point is that apprenticeship training at its best is a brilliant form of vocational education and training, which enables the students to acquire a vocation and finish their qualifications in a real working environment.

In this study apprenticeship training is dealt with as a co-operation between the student, employer, the Office for Apprenticeship Training and the educational institution. In the study we have chosen as a target only the education leading to a qualification. The education consists of Vocational Qualification in Hotel and Restaurant Services, spe-cialisation in Restaurant Service; the students graduating with these qualifications will use the graduating title “Waitress”. The form of education is a competence-based quali-fication accomplished by apprenticeship training. The pedigree and perspective of the instructor is the education organized by Haaga-Perho. Haaga-Perho is part of Haaga-Group, which is owned by the Haaga Institute Foundation, to which Helsinki Culinary School Perho also belongs. Helsinki Culinary School Perho is the oldest restaurant school in Finland.

The original intention was to collect written statements concerning the feelings about the adequacy and effectiveness of the education from the graduates and from already graduated students .These questionnaires did provide a too narrow result. Therefore these results were used in this study as anticipated interviews. The gathering of infor-mation was complemented with thematic interviews. Participants in the interviews were graduates and also representatives for the employer and for the Office for Apprentice-ship Training. All in all four graduates, one graduating student, three representatives for the employer, who were in charge of on-the-job training, and two representatives for the organizer of the apprenticeship training were interviewed.

The conclusion of the interviews resulted in a need to apply the degree to the needs of working life. It also showed very strongly the need for a mutual language for the in-structors and the students. More guidance at the workplace was required both by the workplace instructors and by the representatives for the school. The study brings to shows that the students need more guidance the younger they are. With the current individualisation we pay attention to the student’s earlier achievements. We also ask for a lot of activity and self-guidance of the student, as the adult students are themselves in charge of their learning. The importance of co-operation between all parties becomes more important when the working environment and studies fit together, when the dates of the theoretical studies do not interfere with the peaks of the season, and when the employers are able to arrange the working shifts for the students taking intoaccount their periods of theoretical studies. Co-operation and shared terminology has to be increased.