Designing an employee experience concept by applying customer-centricity and service de-sign- Case Terveystalo
Forsman, Anki (2018)
Forsman, Anki
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020792
Tiivistelmä
Jatkuvassa muutoksessa kilpailukykyisenä pysyminen nostaa uudistumis- ja innovointikyvykkyyden keskiöön. Tästä huolimatta viimeisen 20 vuoden aikana yritykset ovat keskittyneet parantamaan toimintaansa tehokkuuden optimoinnin kautta. Tämä ei riitä vastaamaan markkinoiden disruptioon. Jatkuva muutos ja asiakkaiden kiihtyvässä tahdissa muuttuvat vaatimukset muuttavat työnantajien ja työntekjiöiden välistä suhdetta. Onnistuakseen yritysten tulisi onnistua sitouttamaan työntekijät omaan toimintaansa. Tämän päivän organisaatiot eivät välttämättä mahdollista tätä parhaalla mahdollisella tavalla, sillä niiden prosessit ja toimintatavat ovat rakentuneet mahdollistamaan parhaan mahdollisen katteen tuoton. Tämä toimintamalli ei kuitenkaan ruoki innovaatioita, sitoutumista tai yhteistyötä työpaikalla. Mikä on työntekijän kokemus tästä? Tämä lopputyö tutkii työtä työntekijän näkökulmasta pureutuen työntekijäkokemukseen. Lopputyö tähtää ymmärtämämään mistä työntekijäkokemuksessa on kysymys ja kuinka sitä voidaan kehittää organisaatioissa. Työ tähtää ymmärtämään työntekijäkokemukseen vaikuttavat tekijät, ja niiden avulla muotoilemaan ja kehittämään työntekijäkokemuksen konseptin ja arvolupauksen Suomen Terveystalolle.
Työntekijäkokemuksen konsepti kehitetään soveltaen asiakaslähtöistä liiketoimintalogiikkaa, Customer-dominat logic, ja palvelumuotoilumenetelmiä tapaustutkimuksessa. Työn empiriassa sovelletaan Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Työn kvalitatiivinen aineisto koostuu 17 teemahaastattelusta ja 7 luotain tutkimuksen päiväkirjasta, jotka on analysoitu aineistolähtöisellä analyysillä. Prosessin aikana kiteytettyä ymmärrystä on sovellettu työntekijäkokemus-konseptin muotoiluun soveltaen palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja.
Asiakaslähtöisen muotoiluajattelun yhdistäminen henkilöstöhallinnon organisoitumiseen ja strategiseen henkilöstöjohtamiseen tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Sen sijaan että keskityttäisiin ymmärtämään, kuinka työntekijät hahmottavat työpaikan toimintavat, työ keskittyy selvittämään työntekijöiden tarpeet ja motivaatiotekijät sekä nykytilanteessa esiintyvät haasteet. Tarpeiden kiteyttämisessä on käytetty Jobs to be done –teoriaa ja vallitsevaa tutkimustietoa. Tutkimuksen empirian tärkein lopputulos on työntekijäkokemuken konseptin luonti käytäntöön jalkautettavaksi.
Työn lopputulos kiteyttää mitä työntekijät arvostavat tässä työpaikassa. Kolme ylätason tarvetta tunnistettiin: tarve keskustella ja sparrailla työssä, tarve tulla kohdatuksi ja vaikuttaa sekä tarve johtaa ja ennakoida omaa työtä. Tutkimus toteaa työntekijöille syntyvän arvoa, kun heille syntyy kokemus näiden tarpeiden täyttämisestä. Nämä oivallukset otetaan huomioon kehitystyössä kääntämällä ne mahdollisuuksiksi kuinka voisimme –kysymyksien avulla.
Tämä tutkimus tarjoaa teoreettisen viitekehyksen työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja hyödynnettäväksi jatkotutkimuksessa. Lisäksi työ tarjoaa käytäntöön sovellettavan prosessin työkaluineen työntekijälähtöiseen kehittämiseen sovellettavaksi. Tapaustutkimuksen perusteella työntekijäkokemus vaikuttaisi koostuvan työn sujuvuuden mahdollistavista toimintatavoista, työskentely ympäristöstä ja voimavaroista työssä
Työntekijäkokemuksen konsepti kehitetään soveltaen asiakaslähtöistä liiketoimintalogiikkaa, Customer-dominat logic, ja palvelumuotoilumenetelmiä tapaustutkimuksessa. Työn empiriassa sovelletaan Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Työn kvalitatiivinen aineisto koostuu 17 teemahaastattelusta ja 7 luotain tutkimuksen päiväkirjasta, jotka on analysoitu aineistolähtöisellä analyysillä. Prosessin aikana kiteytettyä ymmärrystä on sovellettu työntekijäkokemus-konseptin muotoiluun soveltaen palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja.
Asiakaslähtöisen muotoiluajattelun yhdistäminen henkilöstöhallinnon organisoitumiseen ja strategiseen henkilöstöjohtamiseen tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Sen sijaan että keskityttäisiin ymmärtämään, kuinka työntekijät hahmottavat työpaikan toimintavat, työ keskittyy selvittämään työntekijöiden tarpeet ja motivaatiotekijät sekä nykytilanteessa esiintyvät haasteet. Tarpeiden kiteyttämisessä on käytetty Jobs to be done –teoriaa ja vallitsevaa tutkimustietoa. Tutkimuksen empirian tärkein lopputulos on työntekijäkokemuken konseptin luonti käytäntöön jalkautettavaksi.
Työn lopputulos kiteyttää mitä työntekijät arvostavat tässä työpaikassa. Kolme ylätason tarvetta tunnistettiin: tarve keskustella ja sparrailla työssä, tarve tulla kohdatuksi ja vaikuttaa sekä tarve johtaa ja ennakoida omaa työtä. Tutkimus toteaa työntekijöille syntyvän arvoa, kun heille syntyy kokemus näiden tarpeiden täyttämisestä. Nämä oivallukset otetaan huomioon kehitystyössä kääntämällä ne mahdollisuuksiksi kuinka voisimme –kysymyksien avulla.
Tämä tutkimus tarjoaa teoreettisen viitekehyksen työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja hyödynnettäväksi jatkotutkimuksessa. Lisäksi työ tarjoaa käytäntöön sovellettavan prosessin työkaluineen työntekijälähtöiseen kehittämiseen sovellettavaksi. Tapaustutkimuksen perusteella työntekijäkokemus vaikuttaisi koostuvan työn sujuvuuden mahdollistavista toimintatavoista, työskentely ympäristöstä ja voimavaroista työssä