Vammapotilaan jäähtyminen ensihoitovaiheen aikana
Hyvärinen, Kaisa; Juntunen, Laura (2018)
Hyvärinen, Kaisa
Juntunen, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321327
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vammapotilaan jäähtymistä ensihoitovaiheen aikana. Lisäksi tutkimme, onko vuodenajalla ja kiireellisyysluokalla yhteyttä potilaan lämpötilaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vammapotilaan jäähtymisestä ensihoitovaiheen aikana. Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointikuntayhtymän kanssa.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin kahden viikon tutkimusjaksoissa elokuussa 2017 ja joulukuussa 2017. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointikuntayhtymän ensihoitoyksiköissä mitattiin tutkimusjoukkoon kuuluvilta vammapotilailta (N=116) lämpötila tärykalvolämpömittarilla. Lämpötilat mitattiin potilaan kohtaamis- ja luovutusvaiheessa. Ensihoitokertomuksista kerättiin lämpötilojen lisäksi tiedot jäähtymisen estoon käytetyistä menetelmistä, vammamekanismi, kuljetuksen kiireellisyysluokka ja kuljetuskoodi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Vammapotilaiden jäähtymisestä ensihoitovaiheen aikana ei löytynyt tilastollista merkitsevyyttä. 14 (12 %) potilaalla lämpötila pysyi muuttumattomana koko ensihoitovaiheen ajan. Suurin lämpötilaero oli 4,3 astetta, kun potilas oli lämmennyt ensihoitovaiheen aikana. Potilaan suurin jäähtyminen oli 1,1 astetta. Vuodenaikojen ja kiireellisyysluokkien yhteydestä vammapotilaan jäähtymiseen ei löytynyt tilastollista merkitsevyyttä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella nykyiset toimintatavat jäähtymisen estoon ovat riittävät. Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa kuitenkin pieni aineistomäärä ja kuljetusten kiireettömyys. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten lämpötila muuttuu vaikeasti vammautuneilla potilailla rajaamalla tutkimusjoukko vain A- ja B -kiireellisyysluokkien vammapotilaisiin.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin kahden viikon tutkimusjaksoissa elokuussa 2017 ja joulukuussa 2017. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointikuntayhtymän ensihoitoyksiköissä mitattiin tutkimusjoukkoon kuuluvilta vammapotilailta (N=116) lämpötila tärykalvolämpömittarilla. Lämpötilat mitattiin potilaan kohtaamis- ja luovutusvaiheessa. Ensihoitokertomuksista kerättiin lämpötilojen lisäksi tiedot jäähtymisen estoon käytetyistä menetelmistä, vammamekanismi, kuljetuksen kiireellisyysluokka ja kuljetuskoodi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Vammapotilaiden jäähtymisestä ensihoitovaiheen aikana ei löytynyt tilastollista merkitsevyyttä. 14 (12 %) potilaalla lämpötila pysyi muuttumattomana koko ensihoitovaiheen ajan. Suurin lämpötilaero oli 4,3 astetta, kun potilas oli lämmennyt ensihoitovaiheen aikana. Potilaan suurin jäähtyminen oli 1,1 astetta. Vuodenaikojen ja kiireellisyysluokkien yhteydestä vammapotilaan jäähtymiseen ei löytynyt tilastollista merkitsevyyttä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella nykyiset toimintatavat jäähtymisen estoon ovat riittävät. Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa kuitenkin pieni aineistomäärä ja kuljetusten kiireettömyys. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten lämpötila muuttuu vaikeasti vammautuneilla potilailla rajaamalla tutkimusjoukko vain A- ja B -kiireellisyysluokkien vammapotilaisiin.