Turvapaikanhakijoiden kotoutumisvalmiuksia edistävä koulutus sekä muut kotoutumiseen vaikuttavat tekijät
Mäkinen, Laura (2018)
Mäkinen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822228
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin sitä, kuinka turvapaikanhakijat olivat kokeneet saamansa koulutuksen sekä oman kotoutumisensa onnistuneen eräässä suomalaisessa oppilaitoksessa. Koska oppilaitoksen nimi ei saa työssäni näkyä, käytän siitä jatkossa nimeä "Helmi". Tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa, jolla Helmi voisi suunnitella ja kehittää koulutustaan entistä asiakaslähtöisemmäksi ja paremmin turvapaikanhakijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Vaikka opinnäytetyöni keskittyi turvapaikanhakijoihin, otettiin tietoperustassa kuitenkin esille laajemminkin maahanmuuttajiin elämään liittyviä asioita. Näin siksi, koska muutama Helmen opiskelija oli jo saanut jonkin pituisen oleskeluluvan maahamme. Onhan luonnollista, että kokonaan uudessa asuinympäristössä samankaltaiset asiat koskettavat usein niin turvapaikanhakijoiden, kuin muidenkin maahanmuuttajien elämää. Tietoperustassa käsiteltiin aluksi tutkielman aihepiiriin liittyvää yleistä lainsäädäntöä ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Esille tuotiin myös kotoutumiseen sekä kotouttamiseen liittyviä asioita. Tutkielmassani esiteltiin virallista kotoutumiskoulutusta sekä Helmen omaa kotoutumisvalmiuksia edistävää koulutusta. Lopuksi tuotiin esille kulttuuriin, rasismin kokemiseen ja kielen oppimiseen liittyviä näkökulmia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Näin siksi, koska tutkimustietoa haluttiin kerätä opiskelijoilta heidän kokemuksiaan kuunnellen. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tässä tutkielmassani kotoutumista edistäviksi tekijöiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla osoittautuivat muun muassa toimivaksi koettu kotoutumisvalmiuksia edistävä koulutus, siihen liittyvä tehokas kielen opetus sekä kokonaisvaltaisesti kotoutumisprosessiin liittyvien asioiden ymmärtäminen ja niissä tukeminen. Myös yhteiskunnan sekä valtaväestön tuella nähtiin olevan kotoutumista edistävä vaikutus. Tutkimustulosten mukaan haastattelemani henkilöt olivat hyvin tyytyväisiä Helmessä saamaansa koulutukseen. Niin suomen kielen opetus, kuin kaikki muukin opetus koettiin laadukkaana. Myös olosuhteiden Helmessä kerrottiin vastanneen tarkoitustaan ja haastateltavat ilmoittivat kokeneensa vastaanoton erittäin lämpimänä niin henkilökunnan, kuin muidenkin opiskelijoiden taholta. Myös yhteiskunnan palveluihin haastateltavat ilmoittivat olleensa tyytyväisiä. Muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta haastateltavat kokivat suomalaisten kohdelleen heitä ystävällisesti.
Haastateltavien viesti oli, että koulutukseen voisi lisätä joitakin asioita, vaikka totesivatkin sen haastatteluhetkellä palvelevan heitä muutoin erinomaisesti. Päällimmäiseksi nousi toive englannin kielen ja tietotekniikan opetuksen lisäämisestä opetusohjelmaan.
Vaikka opinnäytetyöni keskittyi turvapaikanhakijoihin, otettiin tietoperustassa kuitenkin esille laajemminkin maahanmuuttajiin elämään liittyviä asioita. Näin siksi, koska muutama Helmen opiskelija oli jo saanut jonkin pituisen oleskeluluvan maahamme. Onhan luonnollista, että kokonaan uudessa asuinympäristössä samankaltaiset asiat koskettavat usein niin turvapaikanhakijoiden, kuin muidenkin maahanmuuttajien elämää. Tietoperustassa käsiteltiin aluksi tutkielman aihepiiriin liittyvää yleistä lainsäädäntöä ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Esille tuotiin myös kotoutumiseen sekä kotouttamiseen liittyviä asioita. Tutkielmassani esiteltiin virallista kotoutumiskoulutusta sekä Helmen omaa kotoutumisvalmiuksia edistävää koulutusta. Lopuksi tuotiin esille kulttuuriin, rasismin kokemiseen ja kielen oppimiseen liittyviä näkökulmia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Näin siksi, koska tutkimustietoa haluttiin kerätä opiskelijoilta heidän kokemuksiaan kuunnellen. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tässä tutkielmassani kotoutumista edistäviksi tekijöiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla osoittautuivat muun muassa toimivaksi koettu kotoutumisvalmiuksia edistävä koulutus, siihen liittyvä tehokas kielen opetus sekä kokonaisvaltaisesti kotoutumisprosessiin liittyvien asioiden ymmärtäminen ja niissä tukeminen. Myös yhteiskunnan sekä valtaväestön tuella nähtiin olevan kotoutumista edistävä vaikutus. Tutkimustulosten mukaan haastattelemani henkilöt olivat hyvin tyytyväisiä Helmessä saamaansa koulutukseen. Niin suomen kielen opetus, kuin kaikki muukin opetus koettiin laadukkaana. Myös olosuhteiden Helmessä kerrottiin vastanneen tarkoitustaan ja haastateltavat ilmoittivat kokeneensa vastaanoton erittäin lämpimänä niin henkilökunnan, kuin muidenkin opiskelijoiden taholta. Myös yhteiskunnan palveluihin haastateltavat ilmoittivat olleensa tyytyväisiä. Muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta haastateltavat kokivat suomalaisten kohdelleen heitä ystävällisesti.
Haastateltavien viesti oli, että koulutukseen voisi lisätä joitakin asioita, vaikka totesivatkin sen haastatteluhetkellä palvelevan heitä muutoin erinomaisesti. Päällimmäiseksi nousi toive englannin kielen ja tietotekniikan opetuksen lisäämisestä opetusohjelmaan.