Sisällönanalyysi seurantaraportin dokumentaatiosta toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa : Lapsikeskeinen näkökulma

Abstract

Opinnäyte oli osa Tampereen kaupungin lastensuojelun sijaishuollon palveluiden yhteiseen vaikuttamisen arvioon tähtäävää, lastensuojelun ostopalveluna hankitun toimeksiantosuhteisen perhehoidon, kehittämistyötä. Opinnäytetyö tarkasteli lapsikeskeisen työskentelyn jäsennyksen kautta, mitä asioita lapsen kasvua ja kehitystä seuraavasta raportista ilmenee.

Lapsikeskeisyys on ollut johtava ideologinen periaate lastensuojelun sosiaalityössä 2000-luvulla. Lasta osallistava työote on asenne ja toimintatapa, jossa lapsilla on erityisasema. Siihen tulisi tietoisesti pyrkiä huolimatta sen kohtaamista haasteista. Lapsen kohtaaminen ja osallistuminen työskentelyyn mahdollistaa paremmin lapsen suojelun. Seurantaraportti lapsen kasvusta ja kehityksestä on asiakirjatyyppinä asiakaskertomus, jolla tehdään näkyväksi muihin asiakirjoihin tallentumaton työ. Sosiaalihuollon asiakastiedoille on asetettu erilaisia tarpeita ja vaatimuksia. Asiakirjakirjoittaminen on moniulotteinen ja helposti pulmalliseksi koettu prosessi. Hyvä asiakastyön dokumentointi palvelee työn suunnittelua ja arviointia. Laadukas ja perusteltu lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointi koostuu lapsikeskeisestä ja yhteistyöhön perustuvasta työskentelyotteesta, tiedonmuodostuksen jäsentyneisyydestä, sekä työyhteisön ja organisaation tuesta ja sitoutumisesta laadukkaaseen arviointiin.

Tutkimustiedon keruun metodeina oli teoriaohjaava sisällönanalyysi ja kehittämisprosessin aikainen havainnointi. Primääriaineisto koostui 23:n perhehoitoon sijoitetun lapsen 50:stä tunnisteettomaksi käsitellystä seurantaraportista ajalta 05/2017-10/2017 ja sekundääriaineistona oli kehittämisprosessin havainnointipäiväkirja.

Sisällönanalyysi osoitti, että aineiston dokumentaatio ei noudata seurantaraportin struktuuria. Seurantaraporttien sisältö loi monipuolisen kuvan lapsesta, perhehoidosta ja syntymävanhemman marginalisoituneesta roolista. Sisällönanalyysi todensi lapsikeskeisen työskentelyn lapsen suoran avun painottumista, vanhempien kautta saatavan välillisen avun kuvauksen jäädessä dokumentoinnissa vähäiseksi. Tulokset osoittivat seurantaraportissa vahvan ammattilais- ja aikuisvälitteisen dokumentoinnin johdosta tapahtuvaa lapsen ja syntymävanhemman tiedon marginalisoitumista. Seurantaraportit sisälsivät tutkimustulosten mukaan dokumentointia palveluntuottajien tekemästä toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukityöstä pääasiassa määrällisellä tasolla, lapsen ja syntymävanhemman kanssa tehdyn kuntouttavan tukityön, sekä ammatillisen arvion jäädessä dokumentoinnissa vähemmäksi.

Analyysi nosti pohdittavaksi dokumentoinnin vaikutukset lapseen, sekä lastensuojelun muuttuvan palvelutuotannon rakenteen. Sisällönanalyysi yhdistettynä kehittämisprosessin havainnointipäiväkirjasta nousseisiin aihepiireihin nosti tarkasteluun seurantaraportin sisällölliset laatuvaatimukset ja dokumentointitaidot lastensuojeluprosessin arvioinnin ja seurannan näkökulmasta. Kehittämisehdotuksina nousi perhehoitajien dokumentaatiokoulutuksen tarve, ohjeistus seurantalomakkeen käyttöön ja seurantalomakkeen kysymyksenasettelun uudelleen muotoilu.

This thesis is part of the developmental work of the City of Tampere on out-sourced, commissioned foster family care, with a shared effect assessment as its objective. This thesis examines through a child-centered work approach what kind of things appear from the follow-up report.

Child-centeredness has been the leading ideological principal in child protection social work in the 2000s. A child engaging work approach is an attitude and a policy, in which children hold a special position. A child-centered work approach should be a goal purposefully striven towards, despite possible challenges involved. Engaging and acknowledging the child in the working process better enables child protection. The follow-up report, which monitors child growth and development, is a client document detailing work not recorded in other documents. Social welfare client information must meet certain demands and requirements. Document writing is a multifaceted process that is often considered troublesome. Good documentation of client work serves both work planning and evaluation. High quality and justifiable evaluation of a child's situation and support needs is comprised of a child- and cooperation-centered work approach, structured information formation, support from the work community and organization, and commitment to quality evaluation.

The research methods used in this thesis were theory driven content analysis and observation during the development process. The primary research material is comprised of 50 control reports which concern 23 children placed in foster family care. The reports are from May 2017 to October 2017 and have been made unidentifiable. An observation diary of the development process serves as the secondary material. Content analysis shows that the structure of the control report is not used appropriately in the research material. The content of the control reports depicts a multifaceted image of the child, foster family care, and the marginalized role of the birth parent. Content analysis verifies that direct aid to the child is emphasized in the research material while indirect aid through the parents is left to little depiction in the follow-up reports.

The results show a marginalization of information originating with the child and birth parent, due to strong professional and adult mediated documentation. The control reports also include documentation of the quantity of commissioned family care support work performed by service providers, while rehabilitative support work done with the child and birth parent, and professional evaluation are less prolific in the research material. The analysis has evoked many questions regarding the effects that documentation has on a child and regarding the changing service production structure of child protection. Content analysis combined with the subjects that surfaced from the development process observation diary have brought the content quality requirements of the control report and documentation skills under scrutiny, from the point of view of the evaluation and control of the child protection process. Improvement suggestions include documentation training for foster parents, providing form usage instructions, and reformatting the questions of the follow-up form.