ENERGIASIMULOINNIN HYÖDYNTÄMINEN AURINKOENERGIAJÄRJESTELMÄN MITOITUKSESSA
Varis, Joona; Kolehmainen, Nina (2018)
Varis, Joona
Kolehmainen, Nina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922456
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin energia- ja olosuhdesimuloinnin käytettävyyttä aurinkoenergiajärjestelmän tuntikohtaiseen mitoitukseen. Tutkimuskohteena oli mitoitushetkellä rakenteilla oleva päiväkoti, jonka energiankulutus selvitettiin Riuska -energia- ja olosuhdesimulointiohjelmalla. Selvitetyn sähkönkulutustiedon pohjalta mitoitettiin mahdollisimman hyvin kulutusta vastaava aurinkosähköjärjestelmä vertaamalla sähkön kulutusta ja aurinkosähkön tuottoa tuntikohtaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella olosuhde- ja energiasimuloinnin tarjoamia mahdollisuuksia mitoitustyöhön nimenomaan uudisrakennusten kohdalla. Aurinkolämpöjärjestelmä mitoitettiin kohteen arvioidun lämpimän käyttöveden kulutuksen perusteella, joten energiasimuloinnilla saatuja tietoja ei käytännössä hyödynnetty tähän tarkoitukseen. Olosuhde- ja energiasimulointia varten kohteesta luotiin IFC-malli rakennusteknisten tietojen ja rakennuspiirustusten perusteella. Aurinkoenergiasuunnittelussa sekä Riuska-simulaatioissa käytettiin samaa säädataa mahdollisimman luotettavien tulosten saamiseksi. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen kohteen sähkön- ja vedenkulutusta seurataan, joten työn tuloksia on mahdollista jatkokehittää ja vertailla todelliseen kulutustietoon.
Energiasimuloinnin käyttäminen aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa osoittautui käytännölliseksi. Tuntikohtaista tarkastelua käytettiin havainnollistamaan erikokoisten aurinkosähköjärjestelmien tuottoa erilaisissa kulutustilanteissa. Vertailluista järjestelmistä 40 kWp:n järjestelmä osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi ja sillä saavutettiin paras omavaraisuusaste
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella olosuhde- ja energiasimuloinnin tarjoamia mahdollisuuksia mitoitustyöhön nimenomaan uudisrakennusten kohdalla. Aurinkolämpöjärjestelmä mitoitettiin kohteen arvioidun lämpimän käyttöveden kulutuksen perusteella, joten energiasimuloinnilla saatuja tietoja ei käytännössä hyödynnetty tähän tarkoitukseen. Olosuhde- ja energiasimulointia varten kohteesta luotiin IFC-malli rakennusteknisten tietojen ja rakennuspiirustusten perusteella. Aurinkoenergiasuunnittelussa sekä Riuska-simulaatioissa käytettiin samaa säädataa mahdollisimman luotettavien tulosten saamiseksi. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen kohteen sähkön- ja vedenkulutusta seurataan, joten työn tuloksia on mahdollista jatkokehittää ja vertailla todelliseen kulutustietoon.
Energiasimuloinnin käyttäminen aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa osoittautui käytännölliseksi. Tuntikohtaista tarkastelua käytettiin havainnollistamaan erikokoisten aurinkosähköjärjestelmien tuottoa erilaisissa kulutustilanteissa. Vertailluista järjestelmistä 40 kWp:n järjestelmä osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi ja sillä saavutettiin paras omavaraisuusaste