Työntekijän suojelun periaate ja työsopimuksen keskeisistä ehdoista sopiminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten työntekijää suojellaan epätasapainoisten työsopimusten syntymiseltä ja epäoikeudenmukaisilta työsuhteen ehdoilta. Tarkastelun kohteena on erityisesti työsopimuksen keskeisistä ehdoista sopiminen. Opinnäytetyössä selvitetään myös sitä, miten työsopimuksessa sovitut keskeiset ehdot velvoittavat osapuolia työsuhteen aikana ja missä määrin työnantaja voi muuttaa työsopimuksessa sovittuja ehtoja direktio-oikeutensa nojalla.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Opinnäytetyössä tarkoituksena on tulkita ja systematisoida voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Opinnäytetyössä myös analysoidaan säännösten taustalla vaikuttavia periaatteita sekä intressejä ja punnitaan niitä keskenään. Näihin nojaudutaan myös arvioitaessa säännösten eri tulkintavaihtoehtoja. Tutkimusmenetelmä on myös osin oikeushistoriallinen, sillä opinnäytetyössä tutkitaan, miten lainsäädäntö on kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja mistä tietyt muutostarpeet ovat lähtöisin.

Työoikeuden keskeisen periaatteen, työntekijän suojeluperiaatteen taustalla on ajatus työntekijästä työsuhteen heikompana osapuolena. Työnantajan ja työntekijän ei katsota saavan keskenään aikaan riittävän oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sopimuksia. Työoikeuden yhtenä merkittävänä tavoitteena on parantaa työntekijän asemaa puuttumalla työsuhteen osapuolten epätasavertaisuuteen. Tämä tapahtuu pääasiassa rajoittamalla osapuolten sopimusvapautta vähimmäispakottavan työlainsäädännön ja työehtosopimusten pakottavien määräysten kautta. Työlainsäädännössä on asetettu rajoitukset monista keskeisistä ehdoista sopimiselle työntekijän suojelemiseksi. Nämä rajoitukset koskevat määräaikaisia työsopimuksia, koeaikaa, työstä maksettavaa palkkaa, enimmäistyöaikaa ja vaihtelevaa työaikaa sekä vuosiloman vähimmäispituutta. Myös työehtosopimuksissa on tavallisesti yksityiskohtaisia määräyksiä työsopimukseen sovellettavista ehdoista. Opinnäytetyössä tehdyn tarkastelun perusteella voidaan todeta, että työlainsäädäntö ja työehtosopimukset turvaavat pääsääntöisesti melko kattavasti työntekijän työsuhteen ehdot.

Työsopimus sitoo lähtökohtaisesti osapuolia. Työnantajalla on työsopimuslain nojalla ja työsopimukseen perustuen kuitenkin direktio-oikeus, jonka nojalla hän voi yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen ehtoja. Direktio-oikeuden laajuutta on pidetty sopimuksenvaraisena seikkana. Direktio-oikeuden laajuuden arvioinnissa keskeistä onkin se, mitä työsopimuksessa on sovittu. Yleisperiaatteena on, että työnantaja saa tehdä vain vähäisiä muutoksia, olennaiset muutokset eivät kuulu direktio-oikeuden piiriin. Olennaisuusarviointi on tapauskohtaista ja vaihtelee eri ehtojen kohdalla; palkkaa koskevaa ehtoa ei saa tavallisesti muuttaa pelkän työnjohto-oikeuden nojalla, sen sijaan työntekopaikkaa, työtehtäviä ja työaikaa koskevia ehtoja voidaan muuttaa helpommin.

Työntekijän neuvottelu- ja sopimisasemaa suhteessa työnantajaan voidaan parantaa edistämällä työntekijän tietoisuutta työsuhteen ehtoja koskevasta lainsäädännöstä ja oikeuksistaan sekä turvaamalla työntekijälle riittävä tiedonsaanti työsuhteensa keskeisistä ehdoista. Lisäksi työsuhteen keskeisistä ehdoista sopiminen kirjallisesti edistää työntekijän tietoisuutta työsuhteen ehdoista ja mahdollisuutta valvoa oikeuksiaan.

The purpose of the thesis is to find out how the employee is protected from unbalanced employment contracts and unfair terms of employment. Attention is focused especially on agreeing on the main terms of the employment contract. The thesis also clarifies how the main terms of employment obligates the parties during the employment relationship and to what extent the employer may change the terms of employment based on his right to direct.

The research method of the thesis was mainly legal-dogmatic meaning that the aim of the thesis was to interpret and systematize the content of the law through; legislation, legislative history, case law and legal literature. The thesis also analyzes the underlying principles and interests behind the regulation and their influence. These principles and interest are also taken into account when evaluating different interpretation options. The research method is also partly legal-historical as the thesis examines how the legislation has evolved in its present form and where certain needs for change come from.

The key principle of labour legislation, the principle of employee protection, is the idea of an employee as a weaker party. The employer and the employee are not regarded as capable of making fair enough contracts. Therefore, one of the most important aims of labour legislation is to improve the position of the employee. This is mainly done by limiting the parties’ contractual freedom through mandatory provisions based on minimum labour legislation and collective labour agreements. Labour legislation contains restrictions on many "key" terms of employment in order to protect the employee. These restrictions concern; temporary employment contracts, probationary periods, wages, maximum working hours, varying working hours and minimum length of annual leave. Collective agreements usually contain detailed provisions on the terms applicable to the employment contract. Based on the study carried out in the thesis, it can be concluded that labour law and collective agreements generally secure comprehensively minimum terms of employment.

The employment contract is legally binding agreement between employer and employee. However, according to the Employment Contracts Act and based on the employment contract the employer is entitled to direct work and unilaterally change the terms of employment within its competence. The employer’s right to direct has been considered as a contractual matter. What is important in assessing the extent of the employer’s right to direct is what is agreed in the employment contract. The general principle is that the employer may only make minor changes, the employer’s right to direction doesn't cover essential changes. The assessment of the changes is case-specific and varies under different terms, for example wages may not normally be changed solely based on an employer’s right to direct, the terms concerning workplace, work tasks and working time may instead be changed more easily.

The employee's negotiating position in relation to the employer can be improved by emphasizing employees' awareness of the labour legislation and their own rights regarding the terms of employment as well as providing the employee enough information about the "key" terms of their employment relationship. In addition, agreeing in writing on the main terms of employment will increase employee’s awareness of the terms of employment and the ability to exercise control over their rights.