Suomen itsenäisyyden juhlarahasto : rahoitushankeprosessi ja hyvä hallinto
Hillberg, Minna (2018)
Hillberg, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621782
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hallintoasian hallinnolliseen menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvät oikeuslähteet, oikeusperiaatteet ja -perusteet sekä selvittää, miten ne soveltuvat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) rahoitushankeprosessiin ja toteutuuko rahoitushankeprosessissa näiden mukainen hyvä hallinto.
Eduskunnan oikeusasiamies linjasi päätöksessään eduskunnan vastattavana olevan Sitran oikeudellisen aseman raameja ja totesi Sitran kuuluvan hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin rinnastettavissa oleva, itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto.
Sitra noudattaa toiminnassaan hyvän hallinnon periaatteita, mutta hallinnon yleislakien soveltaminen tulee vaatimaa Sitralta uudenlaisia toimintatapoja sekä uudenlaista osaamista ja ajantasaisen lainsäädännön huomioimista ja soveltamista nykyisissä toimintatavoissa.
Opinnäytetyössä keskityttiin Sitran rahoitushankkeeseen, joka on keskeinen Sitran operatiivisen vaikuttavuuden väline. Rahoitushankeprosessi käydään läpi vaiheittain ja sitä tarkastellaan voimassa oleviin hallinnon yleislakeihin. Sitran rahoituspäätöksistä ei myöskään ole voinut nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan lainsäädäntöä tältä osin ollaan uudistamassa ja uudistuksen myötä valitusoikeutta koskeva sääntely laajentuisi koskemaan myös Sitraa. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös mahdollisen valitusoikeuden vaikutuksia Sitran rahoituspäätöksiin ja Sitrasta annetussa laissa määrättyyn tehtävään suomalaisen yhteiskunnan uudistajana.
Opinnäytetyön muoto on pääosin lainopillinen, jossa tutkittavaa ongelmaa lähestytään voimassa olevien oikeussäännösten kautta. Tutkimuksen lähteinä on ollut voimassa oleva lainsäädäntö, aihetta käsittelevä oikeuskirjallisuus sekä Sitran hallinnon ja toiminnan sisäinen ohjeistus. Lisäksi on käytetty hallituksen esityksiä koskien lakien valmistelua sekä perustuslakivaliokunnan lausuntoja koskien valituskieltoa.
Hallintokäytäntöjen ja -kulttuurien erilaisuus vaikuttavat hyvän hallinnon määrittelyjen soveltamiseen ja painottamiseen eri viranomaisten välillä johtuen näiden tehtävien erilaisuudesta. Hallintopäätösten rinnalle on ilmestynyt sekä sopimusperusteisia että neuvotteluihin perustuvia järjestelyitä, jotka asettavat kehityshaasteita nykyisille hallinto-oikeuden säädöksille ja periaatteille. Tuloksena voidaan todeta rahoitushankeprosessin noudattavan hyvän hallinnon periaatteita, jonka osalta jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota joltain kohdin huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin hallinnollista menettelyä koskien. Rahoituspäätösten päätöksenteon todetaan perustuvan sellaisiin arvoihin, jotka eivät luontevasti sovi muutoksenhaun kautta tuomioistuimiin oikeudellisin perustein arvioitavaksi, eikä valituskielto rahoituspäätöksiä koskien näin vaarantaisi perusoikeuksien suojaa.
Eduskunnan oikeusasiamies linjasi päätöksessään eduskunnan vastattavana olevan Sitran oikeudellisen aseman raameja ja totesi Sitran kuuluvan hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin rinnastettavissa oleva, itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto.
Sitra noudattaa toiminnassaan hyvän hallinnon periaatteita, mutta hallinnon yleislakien soveltaminen tulee vaatimaa Sitralta uudenlaisia toimintatapoja sekä uudenlaista osaamista ja ajantasaisen lainsäädännön huomioimista ja soveltamista nykyisissä toimintatavoissa.
Opinnäytetyössä keskityttiin Sitran rahoitushankkeeseen, joka on keskeinen Sitran operatiivisen vaikuttavuuden väline. Rahoitushankeprosessi käydään läpi vaiheittain ja sitä tarkastellaan voimassa oleviin hallinnon yleislakeihin. Sitran rahoituspäätöksistä ei myöskään ole voinut nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan lainsäädäntöä tältä osin ollaan uudistamassa ja uudistuksen myötä valitusoikeutta koskeva sääntely laajentuisi koskemaan myös Sitraa. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös mahdollisen valitusoikeuden vaikutuksia Sitran rahoituspäätöksiin ja Sitrasta annetussa laissa määrättyyn tehtävään suomalaisen yhteiskunnan uudistajana.
Opinnäytetyön muoto on pääosin lainopillinen, jossa tutkittavaa ongelmaa lähestytään voimassa olevien oikeussäännösten kautta. Tutkimuksen lähteinä on ollut voimassa oleva lainsäädäntö, aihetta käsittelevä oikeuskirjallisuus sekä Sitran hallinnon ja toiminnan sisäinen ohjeistus. Lisäksi on käytetty hallituksen esityksiä koskien lakien valmistelua sekä perustuslakivaliokunnan lausuntoja koskien valituskieltoa.
Hallintokäytäntöjen ja -kulttuurien erilaisuus vaikuttavat hyvän hallinnon määrittelyjen soveltamiseen ja painottamiseen eri viranomaisten välillä johtuen näiden tehtävien erilaisuudesta. Hallintopäätösten rinnalle on ilmestynyt sekä sopimusperusteisia että neuvotteluihin perustuvia järjestelyitä, jotka asettavat kehityshaasteita nykyisille hallinto-oikeuden säädöksille ja periaatteille. Tuloksena voidaan todeta rahoitushankeprosessin noudattavan hyvän hallinnon periaatteita, jonka osalta jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota joltain kohdin huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin hallinnollista menettelyä koskien. Rahoituspäätösten päätöksenteon todetaan perustuvan sellaisiin arvoihin, jotka eivät luontevasti sovi muutoksenhaun kautta tuomioistuimiin oikeudellisin perustein arvioitavaksi, eikä valituskielto rahoituspäätöksiä koskien näin vaarantaisi perusoikeuksien suojaa.