Työhönvalmennuksen kehittämisen tarpeet

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työhönvalmennuksen kehittämisen tarpeita. Järvenpään kaupungin Nuorisokeskus halusi selvittää, miten nuoria saataisiin ohjattua tehokkaammin työelämään ja miten yhteistyötä yrittäjien kanssa saataisiin tehostettua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää olisiko työhönvalmennukseen syytä panostaa enemmän ja pitäisikö tehtävään nimetä tietty henkilö.

Teoreettinen viitekehykseen kuului työhönvalmennus, nuorten syrjäytyminen, moniammatillinen yhteistyö, toimijuus ja innostaminen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jota varten toteutettiin viisi teemahaastattelua. Haastateltavina oli Järvenpään Nuorisokekuksen työntekijä, kaupungin edustaja, yrittäjä ja kaksi Nuorisokeskuksen asiakasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustuloksissa näkyi vahvasti, että tarve työhönvalmennuksen kehittämiselle on olemassa. Tulosten mukaan tehtävään tulisi nimetä tietty henkilö, ottamaan vastuu yritysten kanssa tehtävästä työstä. Hajontaa tuli sen suhteen tulisiko työhönvalmennusta toteuttaa osana Nuorisokeskuksen toimintaa vai omana palvelunaan ikärajattomasti. Työhönvalmennusta tulisi viedä vahvemmin osaksi työpajatoimintaa ja yritysyhteistyöhön pitäisi panostaa enemmän. Ennen uuden palvelun muodostamista, tulisi tutkia miten työhönvalmennusta voitaisiin siirtää osaksi nykyisiä palveluita tai olisiko mahdollista resurssi työhönvalmennukseen saada järjestelemällä nykyisiä palveluita uudelleen.

The aim of this bachelors thesis was to examine the need to develop job coaching. Järvenpää city youth centre wanted to research how youth could be more effectively guided into working life and how the co-operation with entrepreneurs could be made more effective. The aim of the thesis was to find out whether there was a need to further develop job coaching and whether a person should be appointed in charge of this task.

The theoretical framework included ;job coaching, social exclusion, multi-professional work, agency and inspiration. The thesis was a qualitative study, for which five themed interviews were held. The interviewees were an employee of the Järvenpää youth centre, a city representative, an entrepreneur and two youth centre clients. The interviews were analysed by means of information analysis.

The results of the study clearly show the need for further development of job coaching and to appoint an individual to spearhead the co-operation between the youth centre and entrepreneurs. Dispersion appeared in the results on whether job coaching should be carried out as a part of the youth centre's activity or as its own service without age limitations. Job coaching should be more actively implemented into workshops and co-operation with companies should be invested in more heavily. The possibility of implementing the job coaching service into existing services should be explored alongside the possibility of re-organising resources before implementing a completely new program.