Lähityötä kehittämässä : Vankilan valvontahenkilökunnan näkemyksiä lähityöstä ja sen kehittämisestä
Laurila, Timo (2018)
Laurila, Timo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122707
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Riihimäen vankilan valvontahenkilöstön näkemyksiä lähityöstä, sen käytännöistä ja kehittämistarpeista sekä tuoda esille henkilöstöllä olevaa lähityötä koskevaa hiljaista tietoa. Tavoitteena oli selkeyttää kuvaa Riihimäen vankilan valvontahenkilöstön tekemästä lähityöstä sekä osallistaa vartijoita ja rikosseuraamusesimiehiä oman työnsä kehittämiseen. Opinnäytetyöni aihe nousi työelämän konkreettisesta tarpeesta. Laajemmin opinnäytetyöni kiinnittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota käydään vankien yhteiskuntaan integroitumisesta sekä uusintarikollisuuden ehkäisystä.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa kuvataan Rikosseuraamuslaitos toimintaympäristönä, tarkastellaan Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävää lähityötä eri näkökulmista ja tuodaan esiin myös julkisorganisaation kehittämisen periaatteita. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja siinä on sovellettu BIKVA-malliin perustuvaa ajatusta eri tasoilta kerättävästä tiedosta. Aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kolmella eri tasolla (vartijat, rikosseuraamusesimiehet ja johto). Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa nousee esille, että yhteinen ymmärrys lähityö-termin sisällöstä puuttuu. Valvontahenkilökunta määrittelee lähityön olevan vuorovaikutusta, ohjausta ja sujuvan arjen varmistamista, turvallisuuden takaamista sekä muutoksen mahdollistamista. Lähityön mahdollisuudet, rajoitteet ja vaikutukset jakautuvat tulosten mukaan kolmeen eri tasoon, jotka ovat yhteiskunta, laitos ja yksilö. Lähityön kehittämisen osalta tulokset osoittavat, että kehittämisen tulee lähteä liikkeelle yhteisen ymmärryksen rakentamisesta, jonka pohjalta voidaan lähteä yhdessä kehittämään lähityötä. Kehittämistyön onnistuminen vaatii kokemusta osallisuudesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistä ymmärrystä lähityön tavoitteista, muodoista ja vastuista tulisi täsmentää. Huomioon on otettava se, että korkeimman turvallisuusluokituksen vankilassa tehtävällä lähityöllä on omat erityispiirteensä, jotka on tärkeä tunnistaa. Lähityöllä todettiin olevan keskeinen merkitys erityisesti dynaamisen laitosturvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuuden nähtiin toimivan myös kuntoutuksen mahdollistajana. Tämän ajattelun kautta on mahdollisuus tuoda kuntoutusta ja valvontaa aikaisempaa lähemmäksi toisiaan.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa kuvataan Rikosseuraamuslaitos toimintaympäristönä, tarkastellaan Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävää lähityötä eri näkökulmista ja tuodaan esiin myös julkisorganisaation kehittämisen periaatteita. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja siinä on sovellettu BIKVA-malliin perustuvaa ajatusta eri tasoilta kerättävästä tiedosta. Aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kolmella eri tasolla (vartijat, rikosseuraamusesimiehet ja johto). Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa nousee esille, että yhteinen ymmärrys lähityö-termin sisällöstä puuttuu. Valvontahenkilökunta määrittelee lähityön olevan vuorovaikutusta, ohjausta ja sujuvan arjen varmistamista, turvallisuuden takaamista sekä muutoksen mahdollistamista. Lähityön mahdollisuudet, rajoitteet ja vaikutukset jakautuvat tulosten mukaan kolmeen eri tasoon, jotka ovat yhteiskunta, laitos ja yksilö. Lähityön kehittämisen osalta tulokset osoittavat, että kehittämisen tulee lähteä liikkeelle yhteisen ymmärryksen rakentamisesta, jonka pohjalta voidaan lähteä yhdessä kehittämään lähityötä. Kehittämistyön onnistuminen vaatii kokemusta osallisuudesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistä ymmärrystä lähityön tavoitteista, muodoista ja vastuista tulisi täsmentää. Huomioon on otettava se, että korkeimman turvallisuusluokituksen vankilassa tehtävällä lähityöllä on omat erityispiirteensä, jotka on tärkeä tunnistaa. Lähityöllä todettiin olevan keskeinen merkitys erityisesti dynaamisen laitosturvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuuden nähtiin toimivan myös kuntoutuksen mahdollistajana. Tämän ajattelun kautta on mahdollisuus tuoda kuntoutusta ja valvontaa aikaisempaa lähemmäksi toisiaan.