Musiikin mahdollisuudet dementiatyössä
Puljujärvi, Nicola (2010)
Puljujärvi, Nicola
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053010984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053010984
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten musiikilla voidaan auttaa dementoituvia jokapäiväisissä toiminnoissa. Etsin vastauksia siihen, miten musiikki vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Halusin löytää myös niitä musiikillisia menetelmiä, joita vasta kokeillaan hoitoyksiköissä Suomessa ja maailmalla, mutta joista ei ole vielä kovin paljon tutkittua näyttöä.
Opinnäytetyöni liittyy Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen - hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään muun muassa yhtenä osa-alueena sosiokulttuurisia työmenetelmiä auttamaan tulevaisuuden vanhustyössä, kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä. Hankkeen osalta kartoitin päivätoiminnan työntekijöiden mielipiteitä, valmiuksia ja toiveita musiikkitoimintaan liittyen.
Tutkimukseni on laadullinen. Keräsin tietoa teoreettisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja kokemuksellisen tiedon keräämiseen käytin teemahaastattelua. Teoriaosuudessa käsittelen dementiaa sekä musiikin soveltavaa käyttöä. Kerron myös Suomessa ja maailmalla tehdyistä tutkimuksista ja hankkeista, joissa on tutkittu musiikillisten menetelmien käyttämistä apuvälineenä hoitotyössä.
Tutkimustulokset osoittavat, että musiikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti dementoituvien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Musiikin rytmi voi auttaa liikkumisessa. Vaikeasti dementoitunut voi muistaa laulun sanoja, ja vaikkei sanoja enää löytyisi, musiikin sävel ja rytmi säilyy. Musiikin avulla dementoituvan on helppo ilmaista tunteita. Tunnemuisti on dementiassa yleensä hyvin säilynyt, joten musiikki suo vaikeastikin dementoituneelle vaihtoehtoisen vuorovaikutustavan. Musiikki lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta niin dementoituvien kuin heitä hoitavan hoitohenkilökunnan kesken.
Musiikillisia menetelmiä on monenlaisia, esimerkiksi laulu, musiikin kuuntelu, taustamusiikki, levyraati, tanssi ja musiikkimaalaus. Tutkimuksessani selvisi, ettei musiikilla ole mitään haittoja, mutta musiikkia ei saisi käyttää jatkuvasti esimerkiksi taustamusiikkina. Musiikkitoimintaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon musiikin sopivuus yksilöllisesti kullekin asiakkaalle. Päivätoiminnassa toivottiin lisää laulu- ja soittotaitoisia hoitajia. Laulun käyttämiseen hoitotyössä tarvitaan rohkaisua ja työyhteisön tukea.
Opinnäytetyöni liittyy Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen - hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään muun muassa yhtenä osa-alueena sosiokulttuurisia työmenetelmiä auttamaan tulevaisuuden vanhustyössä, kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä. Hankkeen osalta kartoitin päivätoiminnan työntekijöiden mielipiteitä, valmiuksia ja toiveita musiikkitoimintaan liittyen.
Tutkimukseni on laadullinen. Keräsin tietoa teoreettisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja kokemuksellisen tiedon keräämiseen käytin teemahaastattelua. Teoriaosuudessa käsittelen dementiaa sekä musiikin soveltavaa käyttöä. Kerron myös Suomessa ja maailmalla tehdyistä tutkimuksista ja hankkeista, joissa on tutkittu musiikillisten menetelmien käyttämistä apuvälineenä hoitotyössä.
Tutkimustulokset osoittavat, että musiikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti dementoituvien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Musiikin rytmi voi auttaa liikkumisessa. Vaikeasti dementoitunut voi muistaa laulun sanoja, ja vaikkei sanoja enää löytyisi, musiikin sävel ja rytmi säilyy. Musiikin avulla dementoituvan on helppo ilmaista tunteita. Tunnemuisti on dementiassa yleensä hyvin säilynyt, joten musiikki suo vaikeastikin dementoituneelle vaihtoehtoisen vuorovaikutustavan. Musiikki lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta niin dementoituvien kuin heitä hoitavan hoitohenkilökunnan kesken.
Musiikillisia menetelmiä on monenlaisia, esimerkiksi laulu, musiikin kuuntelu, taustamusiikki, levyraati, tanssi ja musiikkimaalaus. Tutkimuksessani selvisi, ettei musiikilla ole mitään haittoja, mutta musiikkia ei saisi käyttää jatkuvasti esimerkiksi taustamusiikkina. Musiikkitoimintaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon musiikin sopivuus yksilöllisesti kullekin asiakkaalle. Päivätoiminnassa toivottiin lisää laulu- ja soittotaitoisia hoitajia. Laulun käyttämiseen hoitotyössä tarvitaan rohkaisua ja työyhteisön tukea.