Lastensuojelulaitoksen työhyvinvoinnin kuntokartoitus
Rautava, Emma (2019)
Rautava, Emma
Lahden ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901031041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901031041
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan eli erään länsisuomalaisen lastensuojelulaitoksen työhyvinvointia. Tarkoituksena oli työhyvinvoinnin edistäminen tietoa keräämällä, parannusehdotuksia esittämällä sekä keskustelun aikaan saamisella. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tutkimusote oli määrällinen ja kuvaileva. Työhyvinvointia tarkasteltiin erityisesti lastensuojelutyön erityispiirteiden, työn imun sekä voimavara- ja kuormitustekijöiden näkökulmasta.
Aineisto kerättiin verkossa olevalla kyselylomakkeelta kaikilta laitoksen seitsemältä työntekijältä. Kysely koostui työpaikan työhyvinvoinnin ja oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksista sekä vapaavalintaisista kysymyksistä. Tulosten perusteella sekä työpaikan että työntekijöiden omaan työhyvinvointiin oli panostettu jo jonkin verran. Työn imua eli työhyvinvoinnin parasta mahdollista tilaa tuottavina voimavaratekijöinä vaikuttivat olevan erityisesti työyhteisö ja työkaverit, mutta myös kehittymishalu ja osaaminen sekä itseluottamus. Kuormitustekijöinä näyttäytyivät puolestaan erityisesti henkinen kuormittuminen ja riittämätön uni vapaa-ajalla. Työn hallintaan liittyvissä tekijöissä nähtiin jonkin verran parantamisen varaa. Johtaminen ja koettu esimiehen tuki puolestaan jakoivat huomattavasti työntekijöiden mielipiteitä. Osalla ne vaikuttivat toimivan voimavara- ja toisilla kuormitustekijöinä.
Opinnäytetyön perusteella toimeksiantajan tulisi työhyvinvoinnin edistämisessä kiinnittää huomiota erityisesti henkisen kuormittumisen ehkäisemiseen ja sen aiheuttamisen haittojen vähentämiseen myötätuntouupumisen välttämiseksi. Lisäksi työnantajan ja työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota vuorotyön haittojen vähentämiseen ja työn hallinnan lisäämiseen. Työyhteisön ja muiden voimavaratekijöiden merkitystä tulisi vaalia. Suositeltava keino työhyvinvoinnin edistämiseksi olisi työhyvinvointisuunnitelma, jonka toteutumista seurattaisiin järjestelmällisesti.
Aineisto kerättiin verkossa olevalla kyselylomakkeelta kaikilta laitoksen seitsemältä työntekijältä. Kysely koostui työpaikan työhyvinvoinnin ja oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksista sekä vapaavalintaisista kysymyksistä. Tulosten perusteella sekä työpaikan että työntekijöiden omaan työhyvinvointiin oli panostettu jo jonkin verran. Työn imua eli työhyvinvoinnin parasta mahdollista tilaa tuottavina voimavaratekijöinä vaikuttivat olevan erityisesti työyhteisö ja työkaverit, mutta myös kehittymishalu ja osaaminen sekä itseluottamus. Kuormitustekijöinä näyttäytyivät puolestaan erityisesti henkinen kuormittuminen ja riittämätön uni vapaa-ajalla. Työn hallintaan liittyvissä tekijöissä nähtiin jonkin verran parantamisen varaa. Johtaminen ja koettu esimiehen tuki puolestaan jakoivat huomattavasti työntekijöiden mielipiteitä. Osalla ne vaikuttivat toimivan voimavara- ja toisilla kuormitustekijöinä.
Opinnäytetyön perusteella toimeksiantajan tulisi työhyvinvoinnin edistämisessä kiinnittää huomiota erityisesti henkisen kuormittumisen ehkäisemiseen ja sen aiheuttamisen haittojen vähentämiseen myötätuntouupumisen välttämiseksi. Lisäksi työnantajan ja työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota vuorotyön haittojen vähentämiseen ja työn hallinnan lisäämiseen. Työyhteisön ja muiden voimavaratekijöiden merkitystä tulisi vaalia. Suositeltava keino työhyvinvoinnin edistämiseksi olisi työhyvinvointisuunnitelma, jonka toteutumista seurattaisiin järjestelmällisesti.