Lasten liikkuminen ja tarjoumat Lahdessa : PehmoGIS-kysely Renkomäen ja Kirkonkylän kouluilla

Abstract

Paikkatietomenetelmillä voidaan kerätä aineistoa kaupungin asukkailta kaupunkisuunnittelijoiden hyödynnettäväksi. PehmoGIS-ohjelmien avulla vastaaja voi merkata tietonsa suoraan kartalle, jolloin aineiston jatkokäsittely helpottuu. Kaupunkiympäristön eräänä laadun arvioijana voidaan käyttää tarjoumien käsitettä. Tarjoumalla tarkoitetaan asukkaan havaitsemia asioita tai mahdollisuuksia ympäristössään. PehmoGIS-menetelmät ja tarjoumamalli yhdistämällä voidaan saada suunnittelua helpottavaa tietoa kaupunkisuunnittelun käyttöön.

Tämän työn teoriaosana tarkasteltiin PehmoGIS-ohjelmien käytön avulla saadun tiedon käyttöä kaupunkisuunnittelussa. Tarkasteltavina olivat menetelmän hyödyt ja haitat kaupunkisuunnittelussa auttavan tiedon keräämisessä ja jatkokäytössä. Opinnäytteen osana tehdyn kyselyn perusteella tarkasteluun otettiin myös opinnäytteen tekijän omakohtaiset havainnot ja kokemukset.

Opinnäytteen toimeksiantona tehtiin Lahden kaupungin virkamiesten pyynnöstä kyselytutkimus, jossa 5.- ja 6.-luokkalaiset oppilaat Renkomäen ja Kirkonkylän kouluista merkkasivat Maptionnaire-ohjelmiston avulla kartalle kokemiaan tarjoumia sekä vastasivat koulumatkoihin ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin. Vastauksista saatiin aineistoa, josta selvisi, minkälaisia tarjoumia lapset kokevat ympäristössään, kuinka laaja heidän elinreviirinsä on sekä millä tavoin he liikkuvat eri paikkoihin. Vastausaineisto analysoitiin ja prosessoitiin hyödynnettävään muotoon samalla havaintoja tehden.

Työn tuloksena huomattiin, että lapset liikkuvat valtaosin kävellen, pyörällä tai bussilla, mutta matkojen pidentyessä kulkutapa vaihtuu autokyytiin. Suurin osa lasten kokemista tarjoumista löytyy heidän lähiympäristöstään eikä esimerkiksi kauempana olevasta kaupungin keskustasta. Teoriaosuudessa työn tuotoksena on pohdintaa kyselyllä halutun tiedon tarkasta rajauksesta, vastausmäärien ja vastauksien laadun riittävyydestä sekä saatujen vastausten analysoinnin tehokkuudesta.

Urban planners use the help of geographical information systems in their work. When people can mark their information directly to a map the softwares are called SoftGIS. One way to rate urban environment is to survey meaningful places for residents. Combining SoftGIS and an inquiry of meaningful places can produce very helpful data for urban planners.

This work studies how to use information gathered by SoftGIS-inquiries. For example, how much and in which ways those can help the work of urban planners.

This paper describes a SoftGIS-inquiry for pupils in the schools of Renkomäki and Kirkonkylä. Children answered questions about how they travel in their environment and they marked meaningful places for them in the city of Lahti. The data was analyzed and the results are pre- sented in this study.

The results seem to indicate that children move mostly on foot, by bike or by bus. On the other hand they move by car when the distances increase. Most of the meaningful places for them are found nearby their school or home. The SofGIS-inquiry is found to be useful for urban planners, but gathering and analyzing of the data must be well-planned.