Lähinaapuri kehitysvammaisten asukkaiden osallisuuden tukena

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueen lähinaapuri -mallin toimivuutta talossa asuvien asukkaiden ja Eksoten työntekijöiden näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin asukkaiden sekä työntekijöiden ajatuksia toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä. Talossa toimivan lähinaapurin oma kokemus ja kehittämisideat nousivat työssä myös esille, sillä lähinaapuri toimi itse opinnäytetyön tekijänä.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin osallisuutta ja osallisuuden edellytyksiä sekä kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Työssä tarkasteltiin tuettua asumista, sen kehittymistä ja nykytilaa kehitysvammaisuuden näkökulmasta. Teoriaosuudessa kuvattiin myös lähinaapuritoimintaa ja Naapurit- hanketta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavana oli kolme kehitysvammaista asukasta ja kaksi Eksoten työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällön analyysiä.

Opinnäytetyössä selvisi, että kehitysvammaiset asukkaat olivat tyytyväisiä lähinaapuritoimintaan. Asukkaat kokivat lähinaapurin kanssa toimimisen mieluisaksi ja olivat tyytyväisiä lähinaapurin tavoitettavuuteen. Eksoten työntekijät olivat myös tyytyväisiä toimintaan ja valmiina kehittämään sitä Naapurit- hankkeen pohjalta eteenpäin. Näkyvimmiksi kehittämiskohteiksi nousi yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen luominen sekä yhteydenpidon parantaminen lähinaapurin ja tukikeskuksen välille. Esille nousi myös toiminnan laajentaminen oman talon asukkaiden lisäksi muihin tukikeskuksen asiakkaisiin.

The main purpose of this bachelor’s thesis was to research how south Karelia social and health care district’s (Eksote’s) close neighbour model worked from the point of view of the residents and Eksote employees. In this research both employees’ and inhabitants’ thoughts about the close neighbour project and its development were examined. The close neighbour’s own experience and thoughts about further development of aforementioned project also emerge in this thesis since the author worked as a close neighbour.

The theory section of this thesis discusses participation and its prerequisites and how self-determination of a mentally handicapped is realized. Evolution of a supported housing and its current state are discussed from mentally handicapped persons’ point of view. Theory also describes close neighbour activity and the project itself.

This thesis used qualitative research method. Material for this research was collected using half-structured theme interviews. There were three mentally handicapped persons and two Eksote’s employees as interviewees. All interviews were conducted as individual interviews. Collected material was then transcribed and analysed with data-based content analysis.

In this research it was discovered that mentally handicapped persons were satisfied with the close neighbour project. Inhabitants felt that it was pleasant to interact with a close neighbour. They were also satisfied how accessible the close neighbour was. Eksote’s employees were also satisfied with the close neighbour project and ready to improve it in the future. It was discovered that most visible things to improve in the future were creating common ground rules and procedures. Also, the communications between the close neighbour and the support center could be improved. In the future, the close neighbour could expand the customer base to other inhabitants or other support center clients.