Sosiaalisen median vaikutus nuorten masennukseen : Opas kouluterveydenhoitajille
Mikkanen, Olli (2019)
Mikkanen, Olli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902011833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902011833
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla nuorten sosiaalisen median käytön ja nuoruusajan masennuksen välistä yhteyttä sekä tuottaa opas kouluterveydenhuollon ammattihenkilöille. Opinnäytetyön tavoitteina olivat selvittää, millä tavoin sosiaalinen media vaikuttaa nuorten masennukseen ja oppaan avulla auttaa kouluterveydenhuoltoa löytämään ja auttamaan niitä nuoria, joilla sosiaalisen median käyttö nostaa masennusriskiä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön teoriapohja on tehty kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyö rajattiin mielenterveyden osalta masennukseen, jottei opinnäytetyöstä tulisi liian laajaa. Tutkimusten pohjalta kävi ilmeiseksi, että sosiaalinen media vaikuttaa voimakkaasti nuorten masennukseen ja masennusriskiin. Se, miten sosiaalinen media näihin vaikuttaa, riippuu siitä, miten nuori sosiaalista mediaa käyttää. Sosiaalinen media voikin olla joko masennusta ehkäisevä tai sen ilmaantumisriskiä ja oireita pahentava tekijä. Masentuneiden nuorten huomattiin käyttävän sosiaalista mediaa eri tavoin kuin muut nuoret. Selvimpänä erona masennusta sairastavien ja terveiden nuorten välille nousi se, että masennusta sairastavan nuoren huomattiin käyttävän sosiaalista mediaa tervettä ikätoveriaan huomattavasti enemmän ja se, että tämän aktiivinen aika sosiaalisessa mediassa painottui myöhempään yölle. Eräässä tutkimuksessa masennus kyettiin myös tunnistamaan sosiaalisen median päivitysten perusteella jo huomattavasti ennen taudin diagnosointia.
Oppaan arvioi yksi Vantaan alueen kouluterveydenhoitaja sekä joukko syventävän vaiheen terveydenhoitaja opiskelijoita. Oppaan sisältö osoittautui palautteen mukaan hyödylliseksi ja erityisesti valmiiksi luodut kysymykset koettiin käytännöllisiksi. Palautteen pohjalta opasta muokattiin selkeämmäksi ja loogisemmin eteneväksi. Oppaan on tarkoitus palvella erityisesti niitä kouluterveydenhoitajia, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa yhtä tiiviisti kuin nuoret. Opinnäytetyön tärkein jatkotutkimusaihe on masennuksen tunnistaminen sosiaalisen median käytön kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön teoriapohja on tehty kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyö rajattiin mielenterveyden osalta masennukseen, jottei opinnäytetyöstä tulisi liian laajaa. Tutkimusten pohjalta kävi ilmeiseksi, että sosiaalinen media vaikuttaa voimakkaasti nuorten masennukseen ja masennusriskiin. Se, miten sosiaalinen media näihin vaikuttaa, riippuu siitä, miten nuori sosiaalista mediaa käyttää. Sosiaalinen media voikin olla joko masennusta ehkäisevä tai sen ilmaantumisriskiä ja oireita pahentava tekijä. Masentuneiden nuorten huomattiin käyttävän sosiaalista mediaa eri tavoin kuin muut nuoret. Selvimpänä erona masennusta sairastavien ja terveiden nuorten välille nousi se, että masennusta sairastavan nuoren huomattiin käyttävän sosiaalista mediaa tervettä ikätoveriaan huomattavasti enemmän ja se, että tämän aktiivinen aika sosiaalisessa mediassa painottui myöhempään yölle. Eräässä tutkimuksessa masennus kyettiin myös tunnistamaan sosiaalisen median päivitysten perusteella jo huomattavasti ennen taudin diagnosointia.
Oppaan arvioi yksi Vantaan alueen kouluterveydenhoitaja sekä joukko syventävän vaiheen terveydenhoitaja opiskelijoita. Oppaan sisältö osoittautui palautteen mukaan hyödylliseksi ja erityisesti valmiiksi luodut kysymykset koettiin käytännöllisiksi. Palautteen pohjalta opasta muokattiin selkeämmäksi ja loogisemmin eteneväksi. Oppaan on tarkoitus palvella erityisesti niitä kouluterveydenhoitajia, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa yhtä tiiviisti kuin nuoret. Opinnäytetyön tärkein jatkotutkimusaihe on masennuksen tunnistaminen sosiaalisen median käytön kautta.