Päihdetyömalli Karkkilan yhteiskoululle ja nuorisotyölle
Valli, Satu; Pietiläinen, Outi (2019)
Valli, Satu
Pietiläinen, Outi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051955
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Karkkilan yhteiskoululle ja nuorisotyölle päihdetyömallit. Yhteiskoululla on ollut käytössä aiemmin suppeahko malli päihdetyöskentelyyn, mutta nuorisotyöllä ei ole ollut lainkaan yhtenäistä työskentelyä tukevaa mallia.
Teoreettinen viitekehys koostuu päihdetiedosta, nuorten ja päihteiden suhteesta, päihdetyöskentelystä sekä verkostotyöskentelystä. Teoriapohjaa päihdetyömalleille on haettu myös Suomen laista sekä muiden kuntien vastaavista malleista. Työn tutkimusosiossa haluttiin selvittää tulevien käyttäjien ja asiakkaiden mielipiteitä siitä, millaista mallia työskentelyn avuksi tarvittaisiin, ja miten mahdollinen aikaisempi päihdetyömalli heidän mielestään on toiminut. Näihin teemoihin haimme vastauksia haastatteluilla sekä internet-kyselyllä.
Haastatteluja teimme päihdetyömallissa mukana oleville toimijoille. Niiden merkittävimmät huomiot olivat ensinnäkin se, että eri toimijoiden välillä ei ole riittävästi yhteistyötä, joka tukisi tavoitteellista päihdetyötä nuorten kanssa. Internet-kysely lähetettiin yhteiskoulun oppilaiden huoltajille. Sen tärkein tutkimustulos oli se, että vanhempien yleinen tietämys koulun tekemästä päihdetyöstä on heikkoa, ja nykyinen käytössä oleva päihdetyömalli on heille melko vieras.
Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusmateriaalin pohjalta teimme kaksi päihdetyömallia, toisen yhteiskoululle ja toisen nuorisotyölle. Malleissa on kolme osaa, käyttöohjeet, päihteisiin ja päihdetyöhön liittyvä osa, sekä osa toimijoiden yhdessä työskentelystä nuorison eteen. Jatkotutkimusaiheena esitettiin ensinnäkin tutkimusta siitä, olisiko päihteidenkäytön jälkeiselle koulusta erottamiselle muita päihdetyötä paremmin tukevia vaihtoehtoja. Toisena jatkotutkimusaiheena esitettiin, miten Karkkilassa voitaisiin sitouttaa myös kolmannen sektorin toimijoita paremmin yhteiseen nuorten kanssa tehtävään päihdetyöhön
Teoreettinen viitekehys koostuu päihdetiedosta, nuorten ja päihteiden suhteesta, päihdetyöskentelystä sekä verkostotyöskentelystä. Teoriapohjaa päihdetyömalleille on haettu myös Suomen laista sekä muiden kuntien vastaavista malleista. Työn tutkimusosiossa haluttiin selvittää tulevien käyttäjien ja asiakkaiden mielipiteitä siitä, millaista mallia työskentelyn avuksi tarvittaisiin, ja miten mahdollinen aikaisempi päihdetyömalli heidän mielestään on toiminut. Näihin teemoihin haimme vastauksia haastatteluilla sekä internet-kyselyllä.
Haastatteluja teimme päihdetyömallissa mukana oleville toimijoille. Niiden merkittävimmät huomiot olivat ensinnäkin se, että eri toimijoiden välillä ei ole riittävästi yhteistyötä, joka tukisi tavoitteellista päihdetyötä nuorten kanssa. Internet-kysely lähetettiin yhteiskoulun oppilaiden huoltajille. Sen tärkein tutkimustulos oli se, että vanhempien yleinen tietämys koulun tekemästä päihdetyöstä on heikkoa, ja nykyinen käytössä oleva päihdetyömalli on heille melko vieras.
Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusmateriaalin pohjalta teimme kaksi päihdetyömallia, toisen yhteiskoululle ja toisen nuorisotyölle. Malleissa on kolme osaa, käyttöohjeet, päihteisiin ja päihdetyöhön liittyvä osa, sekä osa toimijoiden yhdessä työskentelystä nuorison eteen. Jatkotutkimusaiheena esitettiin ensinnäkin tutkimusta siitä, olisiko päihteidenkäytön jälkeiselle koulusta erottamiselle muita päihdetyötä paremmin tukevia vaihtoehtoja. Toisena jatkotutkimusaiheena esitettiin, miten Karkkilassa voitaisiin sitouttaa myös kolmannen sektorin toimijoita paremmin yhteiseen nuorten kanssa tehtävään päihdetyöhön