ELÄMÄÄ KYNÄN JA PAPERIN JÄLKEEN : Ylioppilaskokelaan tekniset valmiudet tuottaa kuvia biologian ensimmäisessä digitaalisessa ylioppilaskokeessa keväällä 2018

Abstract

Kehittämistehtäväni tavoite on selvittää, miten ylioppilaskokeen digitalisoituminen on teknisiltä ominaisuuksiltaan vaikuttanut kokelaan mahdollisuuksiin havainnollistaa, selventää tai täydentää koevastausta visuaalisin keinoin, erityisesti piirroskuvin.

Tapaustutkimuksessa käsittelen kevään 2018 biologian ensimmäistä digitaalista ylioppilaskoetta Suomessa. Lisäksi tarkastelen tekijöitä, jotka vaikuttavat kokelaan digitaalisiin valmiuksiin tuottaa tietoa visuaalisessa muodossa ja miksi tiedon visuaalinen esittäminen on ylipäätään tärkeää. Vertailen tuloksia biologian ylioppilaskokeisiin ennen kokeen digitalisoitumista. Vertailen maantieteen ja biologian opetussuunnitelmien TVT-sisältöjä sekä arvioinnin eroja ylioppilaskirjoituksissa. Lopuksi jään pohtimaan useasta näkökulmasta, kuinka opiskelijan TVT-valmiuksia voisi tulevaisuudessa parantaa.

Aineistona olen käyttänyt strukturoituja verkkohaastatteluja, ylioppilaskokelaiden koevastauksia ja verkossa käytyä keskustelua aiheesta. Tarkastelen työssäni neljää eri pääkaupunkiseudun lukiota.

Työssäni nousi esiin, että 43 % kyselyyn vastanneista ei ollut tyytyväisiä omiin TVT-taitoihinsa. 52 % koki, että piirustusohjelmien käyttö rajoitti heidän koevastauksiaan ja he olisivat täydentäneet vastauksia paperille, jos se olisi ollut mahdollista. Vastaajista 38 % koki, että ei pystynyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin taitotasoaan vastaavasti, koska piirustusohjelmien käyttö ei ollut sujuvaa. Piirtämistä vaativaan tehtävään vastattiin toiseksi vähiten kaikista biologian kokeen tehtävistä.

Digitaalisen piirtämisen TVT-taitojen opetus on pääosin biologian (ja maantieteen) opettajien vastuulla. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ja koulukohtaiset TVT-suunnitelmat eivät juurikaan tue TVT-taitojen opetuksessa aineopettajien työtä.

Abstract The objective of my development task was to investigate how digitalisation of matriculation examination with its technical features has influenced candidate’s possibilities to demonstrate, clarify or supplement his exam answer with visual means especially drawings.

The case study analyses the first digital biology matriculation examination in Finland held in the spring of 2018. I additionally investigate factors which effect the candidate’s skills to produce information in visual format, and why it is important to present information in visual format at all. I compare the results to the matriculation examination of biology before digitalisation. I compare the ICT contents in curricula of geography and biology as well as the differences in assessment of matriculation examinations. Finally, by viewing the topic from multiple perspectives I contemplate how students’ ICT skills could be improved in the future.

As my case material I used structured online interviews, matriculation examination answers and comments from online discussion forums. In my study I view four different upper secondary schools in the capital area in Finland.

My development task revealed that 43 % of respondents were not satisfied with their ICT skills. The question which required drawing got the second least answers of all biology questions. 52 % felt that using drawing software restricted their exam answers and that they would have supplemented their answers on paper, had it been possible. 38 % of respondents felt that they could not fully answer the questions respective to their competence level because they could not smoothly use the drawing software.

Liability of teaching digital drawing ICT skills lies heavily with the teachers of biology and geography. School-specific ICT plans give (very) little support for subject teachers.