Sosiaali- ja terveysalalla toimivien vapaaehtoisten motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavat tekijät - kirjallisuuskatsaus
Kojo, Tia (2019)
Kojo, Tia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902092162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902092162
Tiivistelmä
Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli niin yksilön kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, ja sosiaali- ja terveysjärjestöt ovatkin olleet merkittävässä osassa hyvinvointiyhteiskunnan luontia. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvaessa lisää vapaaehtoisia (Tevameri 2018, 52).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalalla toimivien vapaaehtoisten motiiveja toimintaan osallistumiselle ja siinä jatkamiselle. Työn tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten vapaaehtoisia voidaan motivoida mukaan toimintaan ja tukea toiminnassa jatkamista. Tätä varten tarvittiin tietoa vapaaehtoisten henkilökohtaisista motiivitekijöistä toimintaan osallistumiselle. Työ tehtiin kehittämistyönä SOS-Lapsikylälle, joka voi mahdollisuuksiensa mukaan hyödyntää saatuja tuloksia omassa rekrytointiprosessissaan.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista (Tampub, Melinda, JYKDOK, Finna ja Google Scholar). Katsaukseen valikoitui yhdeksän kotimaista tutkimusta vuosilta 2010-2016. Sisällönanalyysi suoritettiin deduktiivisesti ja tulokset kvantifioitiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että suurin yksittäinen vapaaehtoistyöntekijöitä motivoiva tekijä oli halu auttaa. Katsauksessa motiivitekijöiksi osallistumiselle nousivat usein esiin myös omat elämänkokemukset, mielekäs tekeminen sekä sosiaaliset kontaktit. Vapaaehtoiset olivat osallistuneet toimintaan monesti mukaan pyytämisen tai toisen suosituksen seurauksena. Myös ammatillinen kehittyminen motivoi monia vapaaehtoisia mukaan. Toiminnassa jatkamiseen motivoivat henkilökohtaisten motiivien lisäksi useimmin kiitos ja palaute toiminnasta. Lisäksi koulutukset, oman osaamisen hyödyntäminen ja toiminnan suunnittelu motivoivat vapaaehtoisia jatkamaan toimintaa.
Tulosten perusteella voidaan ajatella, että vapaaehtoisia motivoivat toimintaan usein henkilökohtaiset motivaatiotekijät. Tiedostamalla tämän on järjestöllä mahdollisuus miettiä omaa tapaansa viestiä toiminnasta. Viestimällä toiminnasta niin, että se kattaa mahdollisimman monia henkilökohtaisia motivaatiotekijöitä, on järjestöllä mahdollisuus saada toimintaan enemmän uusia vapaaehtoisia. Sanallisen viestinnän lisäksi huomiota voisi kiinnittää myös visuaaliseen puoleen sekä oikeisiin kanaviin ja kohderyhmiin toiminnasta viestittäessä. Myös jo valmiiksi vapaaehtoistyössä toimivien apua rekrytoinnissa ei tule unohtaa. Toiminnassa jatkamisen kannalta tärkeintä on antaa vapaaehtoisille kiitosta ja palautetta toiminnasta, mutta myös heidän toiveitaan kuuntelemalla ja hyviä kokemuksia tarjoamalla voidaan tukea toimintaan sitoutumista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalalla toimivien vapaaehtoisten motiiveja toimintaan osallistumiselle ja siinä jatkamiselle. Työn tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten vapaaehtoisia voidaan motivoida mukaan toimintaan ja tukea toiminnassa jatkamista. Tätä varten tarvittiin tietoa vapaaehtoisten henkilökohtaisista motiivitekijöistä toimintaan osallistumiselle. Työ tehtiin kehittämistyönä SOS-Lapsikylälle, joka voi mahdollisuuksiensa mukaan hyödyntää saatuja tuloksia omassa rekrytointiprosessissaan.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista (Tampub, Melinda, JYKDOK, Finna ja Google Scholar). Katsaukseen valikoitui yhdeksän kotimaista tutkimusta vuosilta 2010-2016. Sisällönanalyysi suoritettiin deduktiivisesti ja tulokset kvantifioitiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että suurin yksittäinen vapaaehtoistyöntekijöitä motivoiva tekijä oli halu auttaa. Katsauksessa motiivitekijöiksi osallistumiselle nousivat usein esiin myös omat elämänkokemukset, mielekäs tekeminen sekä sosiaaliset kontaktit. Vapaaehtoiset olivat osallistuneet toimintaan monesti mukaan pyytämisen tai toisen suosituksen seurauksena. Myös ammatillinen kehittyminen motivoi monia vapaaehtoisia mukaan. Toiminnassa jatkamiseen motivoivat henkilökohtaisten motiivien lisäksi useimmin kiitos ja palaute toiminnasta. Lisäksi koulutukset, oman osaamisen hyödyntäminen ja toiminnan suunnittelu motivoivat vapaaehtoisia jatkamaan toimintaa.
Tulosten perusteella voidaan ajatella, että vapaaehtoisia motivoivat toimintaan usein henkilökohtaiset motivaatiotekijät. Tiedostamalla tämän on järjestöllä mahdollisuus miettiä omaa tapaansa viestiä toiminnasta. Viestimällä toiminnasta niin, että se kattaa mahdollisimman monia henkilökohtaisia motivaatiotekijöitä, on järjestöllä mahdollisuus saada toimintaan enemmän uusia vapaaehtoisia. Sanallisen viestinnän lisäksi huomiota voisi kiinnittää myös visuaaliseen puoleen sekä oikeisiin kanaviin ja kohderyhmiin toiminnasta viestittäessä. Myös jo valmiiksi vapaaehtoistyössä toimivien apua rekrytoinnissa ei tule unohtaa. Toiminnassa jatkamisen kannalta tärkeintä on antaa vapaaehtoisille kiitosta ja palautetta toiminnasta, mutta myös heidän toiveitaan kuuntelemalla ja hyviä kokemuksia tarjoamalla voidaan tukea toimintaan sitoutumista.