Fysioterapeuttien näkemyksiä motorisen oppimisen tukemisesta etäfysioterapiassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttien näkemyksiä motorisen oppimisen tukemisesta etäfysioterapiassa. Etäkuntoutuksen kehittäminen on edennyt paljon viime vuosina, mutta tutkimuksia aiheesta on vielä vähän. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisätietoa aiheesta etäfysioterapian kehittämistyöhön ja madaltaa fysioterapeuttien aloituskynnystä menetelmän käyttöönottoon tunnistamalla etänä tapahtuvan fysioterapeuttisen ohjauksen erityispiirteitä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kesän 2018 aikana viisi etäfysioterapiaa toteuttanutta fysioterapeuttia. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Aineistosta nousi esiin käytännön edellytyksiä ja haasteita etäfysioterapian toteutumiselle sekä kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti ohjauksen mallintamiskeinojen soveltamisesta etäfysioterapiassa. Manuaaliset ohjaamisen keinot ovat etäfysioterapiassa mahdottomia, mikä nostaa auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen painoarvoa. Manuaalisia keinoja on mahdollista kiertää myös käyttämällä avustajaa tai apuvälineitä. Auditiivisten ja visuaalisten mallintamiskeinojen käytössä ei kuitenkaan välttämättä nähdä eroja verrattuna kasvokkain tapahtuvaan ohjaamiseen silloin, kun tekniikka toimii odotetusti ja ohjaus on sellaisenaan ymmärrettävää asiakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että etäyhteyslaite luo mahdolliset erot mallintamiskeinojen käytössä.

Etäfysioterapian osalta katsotaan olevan vielä tarvetta positiiviselle asennemuutokselle. Tätä on mahdollista edesauttaa tiedon lisäämisellä. Etäfysioterapiaa toteuttaneilla fysioterapeuteilla on paljon ideoita käytännön toteutukseen, jotka voisivat madaltaa aloituskynnystä etäteknologian käyttöönottoon.

The purpose of this thesis was to discover physiotherapists’ perceptions of promoting motor learning in telerehabilitation. There has been a rising amount of projects aiming to increase the research and further initialization of telerehabilitation in the past few years, but there is still much to be studied. As a result, the purpose was to provide additional information for further studies and also bring forth the special characteristics of enhancing motor learning in telerehabilitation.

The data for this qualitative thesis was collected by semi-structured interview. Five physiotherapists participated in the study and all of them had varied amount of experience in telerehabilitation. The material was analyzed using inductive content analysis.

The results of the interviews reveal many practical requirements and recommendations for the execution of telerehabilitation. Manual guidance in telerehabilitation is impossible, which emphasizes the auditory and visual teaching strategies. It is also possible to partly compensate the lack of manual guidance by using personal assistant or other aids. Physiotherapists do not see differences between telerehabilitation and conventional physiotherapy in implementing auditory or visual teaching strategies, if the technology is working and client’s cognitive functions are adequate.

The results of both literature review and the content of interviews show a need of change in attitudes towards telerehabilitation, for both physiotherapists and the clients. Scepticism towards technology will most likely reduce naturally as younger generations age, but it is also possible to promote the attitude change through increasing knowledge and encouragement.