PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY : Hoitosuositukseen perustuvan toimintamallin käyttöönotto, seuranta ja kehittäminen Siun soten alueella

Abstract

Tiivistelmä Suomessa säännönmukainen ihon kunnon tarkastus potilaan hoitoon tullessa on vielä harvinaista. Painehaavoja syntyy niin laitos- kuin kotihoidossa hoidettaville potilaille. Painehaava aiheuttaa mittavia kustannuksia terveydenhuollolle. On arvioitu, että Suomessa 2 - 3 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista aiheutuu painehaavoista. Systemaattisella painehaavojen ennaltaehkäisemisellä voidaan vaikuttaa painehaavojen syntyyn ja myös kustannusten hillitsemiseen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Siun soten käyttämänpainehaavojen ennaltaehkäisyn toimintamallin seurantaan mittari. Mittarin avulla voitaisiin seurata, mitä toimenpiteitä painehaavojen ennaltaehkäisyssä on otettu käyttöön ja kartoittaa syitä siihen, miksi ennaltaehkäisytoimia ei ole aloitettu sekä kartoittaa painehaavojen määrällistä esiintymistä. Työ tehtiin moniammatillisessa työryhmässä, ja kehittämistyön menetelminä olivat benchmarking, päiväkirja sekä verkkokehittäminen.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi kartoituslomake painehaavojen ennaltaehkäisyyn. Jatkossa olisi hyvä selvittää, miten henkilökunta on kokenut tämän kehitetyn mallin käyttöönoton sekä miten henkilökunta haluaisi, että heitä osallistettaisiin kehittämiseen. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää, miten henkilöstö kehittäisi työpajakoulutuksia.

In Finland, a regular skin condition check in the patient's treatment is still rare. Pressure ulcers are a common problem among patients in both institutional and home care. Pressure ulcers cause significant costs for health care. It is estimated that in Finland 2 to 3 percent of the total cost of healthcare is caused by pressure injuries. Systematic work for preventing pressure ulcers can have a significant influence not only on the formation of pressure injuries but also on cost containment.

The aim of this thesis was to develop a tool for Siun sote for monitoring the pressure ulcers prevention model. The meter could be used to track what measures for pressure ulcers prevention have been introduced, and mapping the reasons for why preventive measures have not been started as well as mapping the quantitative occurrence of pressure ulcers. The work was done in a multiprofessional working group, and the development methods were benchmarking, diary and network development.

As a result of this thesis, a survey form was created for the prevention of pressure injuries. In the future, it would be good to find out how the staff has experienced this developed model and how the staff would like them to be involved in the development. It would also be useful to find out how the staff would develop workshop training sessions.