Ikääntyneiden kuntalaisten näkemyksiä hyvinvointinsa tukemisesta

Abstract

Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida ikääntyneiden kuntalaisten näkemyksiä oman hyvinvointinsa tukemisesta Lohjalla. Tavoitteena oli kehittää ikäihmisten toiveista ja mielipiteistä malli, joka on toiminut kehittämisehdotuksena ”Suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2019—2025” laativalle työryhmälle. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli kehittää malli ikäihmisten näkökulmista heidän hyvinvointiinsa. Aihe rajattiin koskemaan lohjalaisten ikääntyneiden asukkaiden näkemyksiä nimenomaan oman hyvinvointinsa tukemisesta. Ikääntynyt väestö rajattiin tarkoittamaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä.

Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee lainsäädännön ja ikärakenteen muutoksen lisäksi monipuolisesti ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemista näkökulmina terveelliset elintavat ja aktiivinen elämänote. Kontekstina ikääntyneen kuntalaisen toimintaympäristöä Lohjalla on tarkasteltu politiikan, lainsäädännön, talouden, sosiaalisuuden ja kulttuurin, teknologian sekä ekologian ja turvallisuuden kannalta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja sovellettiin toimintatutkimusta sen osallistavan ominaisuutensa vuoksi. Aineisto kerättiin ikäihmisille järjestetyssä työpajatoiminnan julisteista ja ryhmähaastattelun keskustelusta, sekä kuuden seniorikahvilan ja omaishoitajien kahvilan keskusteluista laadituista dokumenteista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jolloin tuotoksena empiirisestä aineistosta rakennettiin kehittämisehdotuksena toimiva malli.

Tutkimustehtävän tuotoksena kehitetyssä mallissa ikäihmisen hyvinvoinnin tukeminen koostuu kahdeksasta osa-alueesta, joita ovat osallistumisen, sosiaalisten suhteiden, palvelujen käyttämisen, aktiivisuuden, kulkemisen, tiedonsaannin, asumisen ja hyvän elämän tukeminen. Huomionarvoista tuloksissa on, että hyvinvoinnin tukemisen eri osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa. Erityisesti tuloksissa painottui kulkemisen vaikeudet Lohjalla, mikä puolestaan vaikuttaa kaikkiin muihinkin hyvinvoinnin tukemisen osa-alueisiin. Ikäihmiset pitävät erittäin tärkeänä mahdollisuutta osallistua erilaisiin toimintoihin ja vaikuttaa asioihin. Poliittisen päätöksenteon tukemisen lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ikäihmisille suunnattuja palveluita, aktiviteetteja ja harrastuksia. Tutkimuksen tuloksista löytyy useita jatkotutkimusaiheita, kuten kulkemisen tukemisen vaikutus ikäihmisten osallistumiseen.

The purpose of this Master’s thesis is to evaluate the views of the elderly inhabitants in the municipality of Lohja on the support they have received for their welfare. The objective was to develop a model based on the wishes and opinions of the elderly, which has served as the development proposal to support a team that draws up "The Plan for the welfare of the elderly population for 2019—2025". The study task of the thesis was to develop the model based on the elderly persons' perspectives on their welfare. The subject was outlined to concern the views of the elderly inhabitants in Lohja particularly on the support for their own welfare. The elderly population was outlined to mean the population in the age that entitles to retirement pension.

The theoretical section of the thesis discusses legislation and change in the age structure, as well as support for the welfare and ability to function of the elderly from the perspective of healthy and active lifestyle. The environment of the elderly inhabitant has been examined from the point of view of politics, legislation, economy, sociability and culture, technology and ecology and safety as a context.

In the thesis, a qualitative research method was used, and an action research was adapted because of its participatory property. The material was collected from posters and discussion of the group interview in the workshop that was arranged for the elderly persons, as well as from documents that have been drawn up of the discussions of six senior cafés and the personal carers' café. The material was analysed with the methods of the inductive content analysis in which case a model that functions as the development proposal was built as an output from the empiric material.

In the developed model support for the elderly person's welfare consists of an output of eight sectors which are supporting participation, social relations, the use of services, activity, mobility, obtaining information, housing and good life. It is noteworthy that the different sectors of the support for welfare affect each other in the findings. Especially the difficulties in mobility in Lohja were emphasised in the findings which in turn affects all other sectors of supporting welfare. The elderly persons consider it extremely important to participate in different activities and to affect the matters. In addition to supporting political decision-making, the findings of the study can be utilised when developing services, activities and hobbies that have been aimed at the elderly persons. In the findings, several subjects for further research were found, such as the effect of supporting mobility for the elderly persons' participation.