RAKENNUSJÄTTEIDEN LAJITTELU TYÖMALLA CIRCWASTE-HANKKEESSA
Piiroinen, Jarkko (2019)
Piiroinen, Jarkko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182444
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli seurata Rakennustoimisto K. Tervo Oy:n työmaan Joensuun Elli, Opiskelijakatu 7 jätteiden keräystä ja lajittelua yhteistyössä Puhas Oy:n kanssa. Työmaa on yksi pilottikohteista Puhas Oy:lle Circwaste-hankkeessa. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja syntypaikkalajittelun järjestämiseen eri työvaiheissa sekä selvittää, millaisia jätteitä yleensä syntyy ja mitä niille tehdään.
Jätteiden syntypaikkalajitteluun perehdytettiin kaikki työntekijät työmaalle tullessaan, ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n yhteyshenkilö sekä rakennusurakoitsijan työnjohto pitivät aihees-ta useita palavereja toistensa kanssa. Rakennusjätteiden määrästä pidettiin kirjaa kuukausit-taisilla jätemääräraporteilla ja työmaan sisäisellä päiväkirjalla.
Jätteiden syntypaikkalajittelusta kehitettiin rakennusurakoitsijalle toimintaopas, jossa on esitetty, mitä rakennusjätteitä syntyy eri rakennusvaiheissa ja millaisia keräysastioita ne tar-vitsevat. Lisäksi urakoitsijan kanssa kehitettiin jätekustannuksista laskentataulukko, jolla pystytään pitämään kirjaa jälkilaskentaa varten.
Asiantuntija- ja raportointipalvelut nähtiin tarpeellisiksi yrityksessä rakennustyöntekijöiden puutteellisen tietotaidon takia. Suurin haaste syntypaikkalajittelun onnistumisessa on suuri tilan tarve jäteastioille ja lajittelu vaatii paljon työntekijäresursseja. Jatkossa voisi olla työ-maalla jätteidenlajitteluun erikoistuneet vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat jätteiden siirroista sekä jätelajien päätymisestä oikeaan astiaan.
Jätteiden syntypaikkalajitteluun perehdytettiin kaikki työntekijät työmaalle tullessaan, ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n yhteyshenkilö sekä rakennusurakoitsijan työnjohto pitivät aihees-ta useita palavereja toistensa kanssa. Rakennusjätteiden määrästä pidettiin kirjaa kuukausit-taisilla jätemääräraporteilla ja työmaan sisäisellä päiväkirjalla.
Jätteiden syntypaikkalajittelusta kehitettiin rakennusurakoitsijalle toimintaopas, jossa on esitetty, mitä rakennusjätteitä syntyy eri rakennusvaiheissa ja millaisia keräysastioita ne tar-vitsevat. Lisäksi urakoitsijan kanssa kehitettiin jätekustannuksista laskentataulukko, jolla pystytään pitämään kirjaa jälkilaskentaa varten.
Asiantuntija- ja raportointipalvelut nähtiin tarpeellisiksi yrityksessä rakennustyöntekijöiden puutteellisen tietotaidon takia. Suurin haaste syntypaikkalajittelun onnistumisessa on suuri tilan tarve jäteastioille ja lajittelu vaatii paljon työntekijäresursseja. Jatkossa voisi olla työ-maalla jätteidenlajitteluun erikoistuneet vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat jätteiden siirroista sekä jätelajien päätymisestä oikeaan astiaan.