Pelisuunnittelun englanti–suomi-sanasto

Abstract

Opinnäytetyössä koottiin pieni pelisuunnittelun englanti–suomi-sanasto, joka sisältää kolmekymmentä yleistä pelisuunnitteluun liittyvää termiä määritelmineen englanniksi ja suomeksi. Työn tarkoituksena oli löytää pelisuunnittelussa käytetyille englanninkielisille termeille suomenkielisiä vastineita ja rikastaa suomenkielistä pelialan sanastoa, jotta suomalaiset pelisuunnittelijat voisivat käyttää työssään äidinkieltään. Lisäksi sanastolla haluttiin tukea suomen kielen asemaa englantipainotteisella alalla.

Sanaston tarvetta perusteltiin lyhyesti kertomalla suomen kielen asemasta pelialalla ja Suomessa. Sanastoprojektia pohjustettiin myös terminologian teoriaosuudella, jossa selitettiin tärkeimmät käsitteet käsite, määritelmä ja termi sekä sanastoprojektin kokoamisprosessi.

Tutkimusaineistona käytettiin enimmäkseen pelisuunnittelua käsittelevää kirjallisuutta sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun pelisuunnittelu- ja pelituotantoluentojen muistiinpanoja ja materiaalia. Lisäksi lähteenä käytettiin jonkin verran aihetta käsitteleviä verkkoartikkeleita ja videomateriaalia. Sanasto koottiin keräämällä lähdeaineistosta pelisuunnittelun peruskäsitteitä, joista 30 valikoitui lopulliseen sanastoon. Valituista käsitteistä koottiin sen jälkeen käsitekaavioita, joista niiden väliset suhteet kävivät ilmi. Kaavioita käytettiin käsitteiden määrittelyvaiheen pohjana.

Käsitteet määriteltiin ensin englanniksi ja sen jälkeen suomeksi. Määritelmät jaettiin kolmeen ryhmään: suoraan lähteistä poimittuihin, parista lähteestä yhdisteltyihin sekä epäselviin, monen lähteen tiedoista itse koottuihin määritelmiin. Suomenkieliset määritelmät käännettiin lähinnä englannista, sillä kansainvälisen alan käsitteiden sisältö on usein sama suomessakin.

Määritelmien kokoamisen jälkeen käsitteille määritettiin termit eli nimitykset englanniksi ja suomeksi. Englanninkieliset termit poimittiin lähinnä suoraan käsitteiden nimistä. Suomenkieliset termit otettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun luentomuistiinpanoista sekä osittain suomenkielisestä alan kirjallisuudesta. Joillekin käsitteille annettiin uusia, suomalaisempia termiehdotuksia. Lopuksi kootut tiedot jäsenneltiin sanastoksi.

Työn aikana huomattiin, että pelisuunnittelun käsitteiltä puuttuu paljon vakiintuneita, koko alan hyväksymiä määritelmiä, ja monen käsitteen sisältö on epämääräinen tai eri lähteissä erilainen. Lisäksi käsitteiden väliset suhteet ovat epäselviä, mikä taas vaikeuttaa niiden sisällön ymmärtämistä. Käsitteiden epämääräinen sisältö vaikeuttaa keskustelua alan sisällä, sillä ei ole täyttä varmuutta siitä, että kaikki ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Pelialan ammattilaiset tiedostavat nämä puutteet, mutta tarvitaan vielä paljon alan ammattilaisten yhteistyötä, jotta virallinen käsitteistö selkenisi.

The purpose of this thesis was to compile a small English-Finnish game design glossary containing 30 common game design terms and their definitions in both English and Finnish. The objective was to find Finnish equivalents for English game design terms and therefore enrich the Finnish game design vocabulary so Finnish designers could use their first language while working. Another aim was to support the Finnish language in an industry mainly dominated by English.

The basis for the thesis was given in a brief description of the status of the Finnish language in Finland’s game industry. The theoretical background was addressed in a chapter about terminology which contained information about the important concepts of concept, definition, and term as well as the process of making a glossary.

The source material for the glossary was gathered mainly from game design literature and lecture materials and notes from the game development courses of Kajaani University of Applied Sciences (KAMK). Additional material was taken from web articles and videos related to the topic. The glossary was compiled by gathering basic game design concepts from the material and choosing 30 for the final product. The relationships between the concepts were then compiled into visual graphs to help with the definition writing phase.

The concepts were defined first in English and then in Finnish. The definitions were divided into three groups: definitions taken straight from the source material, definitions compiled from a couple of different sources, and original definitions compiled from the information of many different sources. The Finnish definitions were translated from English, since the meaning of the concepts is more or less the same in both languages due to the international nature of the industry.

After compiling the definitions, the concepts were assigned terms in English and Finnish. The English terms were mainly taken from the names of the concepts. The Finnish terms, on the other hand, were gathered from the lecture notes of KAMK and partially from Finnish game literature. Some concepts were given new term suggestions more natural to Finnish. Finally, the gathered terms and definitions were compiled into a finished glossary.

The main observation made during the project was that many game design terms lack established definitions approved by the whole industry. Many definitions were hazy or varied by source. Furthermore, the relationships between concepts were often unclear which made their content more difficult to understand. As a direct result, the vague definitions make discourse between professionals harder since there is no absolute certainty that everyone understands the terms in the same way. Also, the industry professionals seem to acknowledge the lack of clear definitions, but it will take a lot more cooperation in the industry to clear up the meanings and content of the terms.