Sijoittamisen aloittaminen eri-ikäisenä
Tamper, Niklas (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143058
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee sijoittamisen aloittamista eri-ikäisenä. Lisäksi käydään läpi syitä, miksi sijoitetaan ja kohteita, mihin voi sijoittaa. Tavoitteena opinnäytetyössä on luoda erilaiset sijoittajatyypit ja näyttää konkreettisesti, miksi sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Tavoitteena on tehdä näistä sijoittajatyypeistä mahdollisimman todenmukaiset.
Teoriaosuus koostuu eri sijoitustavoista, järkevästä sijoittamisesta ja eri sijoituskohteista. Empiriaosuudessa käydään laskelmien kautta läpi, kuinka sijoittaminen eri-ikäisenä vaikuttaa sijoitusten lopputuottoon. Tietoa teoriaosuutta varten on kerätty alan kirjallisuudesta, internetlähteistä ja pankkien ja tilastokeskuksen tilastoista. Empiriaosuuteen taas tietoa haettiin kyselylomakkeilla ja alan lehdistä. Kyselyyn vastanneet olivat pankki- ja sijoitusalan henkilöstöä sekä liiketalouden opiskelijoita. Alan lehdistä löytyi haastatteluita, joita hyödynnettiin sijoitustyyppejä tehdessä.
Työssä tehtiin 4 erilaista, mahdollisimman realistista tilannetta, jossa sijoittaminen aloitetaan, sekä yksi tilanne, missä kaikilla on sama lähtötilanne, mutta eri sijoitushorisontit. Laskelmissa keskitytään pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Tämän kaltaisen sijoittamisen avulla saadaan konkreettista tietoa, kuinka korkoa korolle -ilmiö avustaa tämäntyyppisessä sijoittamisessa. Lisäksi pohditaan, miten sijoittamista kannattaa seurata ja millaisia päätöksiä kannattaa tehdä. Sijoittajan on myös otettava riskit huomioon, eikä saa pelästyä, mikäli sijoitukset eivät tuota aluksi.
Teoriaosuus koostuu eri sijoitustavoista, järkevästä sijoittamisesta ja eri sijoituskohteista. Empiriaosuudessa käydään laskelmien kautta läpi, kuinka sijoittaminen eri-ikäisenä vaikuttaa sijoitusten lopputuottoon. Tietoa teoriaosuutta varten on kerätty alan kirjallisuudesta, internetlähteistä ja pankkien ja tilastokeskuksen tilastoista. Empiriaosuuteen taas tietoa haettiin kyselylomakkeilla ja alan lehdistä. Kyselyyn vastanneet olivat pankki- ja sijoitusalan henkilöstöä sekä liiketalouden opiskelijoita. Alan lehdistä löytyi haastatteluita, joita hyödynnettiin sijoitustyyppejä tehdessä.
Työssä tehtiin 4 erilaista, mahdollisimman realistista tilannetta, jossa sijoittaminen aloitetaan, sekä yksi tilanne, missä kaikilla on sama lähtötilanne, mutta eri sijoitushorisontit. Laskelmissa keskitytään pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Tämän kaltaisen sijoittamisen avulla saadaan konkreettista tietoa, kuinka korkoa korolle -ilmiö avustaa tämäntyyppisessä sijoittamisessa. Lisäksi pohditaan, miten sijoittamista kannattaa seurata ja millaisia päätöksiä kannattaa tehdä. Sijoittajan on myös otettava riskit huomioon, eikä saa pelästyä, mikäli sijoitukset eivät tuota aluksi.