Hulevesien puhdistamiseen käytettävät suodatinmenetelmät

Abstract

Hulevesien määrä ja haitta-ainepitoisuudet ovat lisääntyneet kaupungistumisen myötä. Kaupunkiympäristössä hulevedet johdetaan hulevesiviemäreiden kautta vesis-töön, imeytettäväksi suoraan maaperään tai vaihtoehtoisesti jätevedenkäsittelylaitok-selle. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä jatkuva hulevesien johtaminen pois muodostumisalueelta aiheuttaa lisääntyneitä tulvariskejä sekä haitta-aineiden kulkeu-tumista pohjavesiin ja vesistöihin. Tärkeää on pyrkiä suunnittelemaan hulevesien hal-lintamenetelmät niin, että niiden muodostuminen olisi hyvin vähäistä ja samalla paran-netaan niiden laatua ennen pohjavesiin ja vesistöihin pääsyä.

Tarkastelukohteina opinnäytetyössä oli hulevesien nykyiset hallintamenetelmät ja hu-levesien suodattamiseen soveltuvat suodatinmateriaalit. Opinnäytetyö toteutettiin kir-jallisuusselvityksenä hyödyntämällä useita tutkimuslähteitä ja haastattelemalla kolmea hulevesiasiantuntijaa.

Opinnäytetyössä tarkastelunkohteina olivat hulevesien nykyiset hallintamenetelmät. Tarkempaan tarkasteluun otettiin hulevesien hallintamenetelmistä biosuodattimet ja niissä käytetyt erilaiset suodatinmateriaalit. Suodatinmateriaaleja tarkasteltiin hyödyn-tämällä ennestään toteutettuja tutkimuksia Ruotsissa ja Saksassa. Tutkimuksien tar-kastelun myötä selvisi, että tehokkaimpia suodatinmateriaaleja tutkimuksien mukaan olivat turve, Blueguard® 63, rakeinen aktiivihiili, kuusen- ja männyn kaarna sekä kei-notekoinen zeoliitti. Eniten mielenkiintoa herättäneistä materiaaleista oli kuusen- ja männyn kaarna, jotka ovat puuteollisuudessa syntyvä sivutuote. Se tosin vaatii lisätut-kimuksia, sillä kuusen- ja männyn kaarnan vapauttaman tanniinin aiheuttama happa-moituminen lisää raskasmetallien liukoisuutta.