Puurunkoisen huoneistojen välisen seinäelementin vaatimukset ja tekninen tarkastelu
Pohjankoski, Antti (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183266
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kohdistui puurankaiseen limirunkoiseen huoneistojen väliseen seinäelementtiin. Työn tavoite oli selvittää uusien tuotteiden vaatimukset, laskelmoida kestävyyttä puukerrostalorakentamisessa ja määrittää tämän perusteella tuotteet eri rakennuskohteisiin.
Rakentamista ohjaavat ympäristöministeriön uudet asetukset astuivat voimaan 01.01.2018. Isoimmat muutokset liittyivät palo-osastointeihin rakennuskohtaisesti. Huoneistojen välisen seinäelementin kannalta katsottuna palonkestävyys perustuu kipsilevyihin, jotka estävät tolppien nurjahtamisen heikompaan suuntaan.
Ääneneristävyyden kannalta uutena asiana käsiteltiin laskenta- ja mittausmenetelmä, koska vanha menetelmä oli antanut vääristyneitä tuloksia pinta-alaltaan suurissa tiloissa. Ääneneristävyysvaatimusta oli vaikea perustella laskennallisesti, joten teorian todentamiseksi toteutettiin ilmaääneneristävyysmittaus yhdessä Koskisen Oy:n toimittamassa rivitalokohteessa.
Työssä käytettiin tietolähteinä ympäristöministeriön asetuksien lisäksi Eurokoodien ohjeita, Puuinfon aineistoa, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisuja sekä Rakennustiedon kortteja. Uutena asiana suomalaiseen puurakentamiseen on tullut jatkuvan sortuman mitoitus. Asia kohdistui 2-8-kerroksisiin puukerrostaloihin. Työssä käsiteltiin RIL:n teoksen 201-4-2017 ratkaisuja jatkuvan sortuman estämiseksi.
Mekaniikan laskelmiin käytettiin tietolähteenä RIL:n puurakenteiden suunnitteluohjetta 205-1-2017 sekä Eurokoodien ohjeita suunnittelunormien osalta. Määräävänä muuttuvana kuormana toimi hyötykuorma, ja mitoittavana tekijänä yleensä leimapaineen aiheuttama alajuoksun puristusmurto.
Rakentamista ohjaavat ympäristöministeriön uudet asetukset astuivat voimaan 01.01.2018. Isoimmat muutokset liittyivät palo-osastointeihin rakennuskohtaisesti. Huoneistojen välisen seinäelementin kannalta katsottuna palonkestävyys perustuu kipsilevyihin, jotka estävät tolppien nurjahtamisen heikompaan suuntaan.
Ääneneristävyyden kannalta uutena asiana käsiteltiin laskenta- ja mittausmenetelmä, koska vanha menetelmä oli antanut vääristyneitä tuloksia pinta-alaltaan suurissa tiloissa. Ääneneristävyysvaatimusta oli vaikea perustella laskennallisesti, joten teorian todentamiseksi toteutettiin ilmaääneneristävyysmittaus yhdessä Koskisen Oy:n toimittamassa rivitalokohteessa.
Työssä käytettiin tietolähteinä ympäristöministeriön asetuksien lisäksi Eurokoodien ohjeita, Puuinfon aineistoa, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisuja sekä Rakennustiedon kortteja. Uutena asiana suomalaiseen puurakentamiseen on tullut jatkuvan sortuman mitoitus. Asia kohdistui 2-8-kerroksisiin puukerrostaloihin. Työssä käsiteltiin RIL:n teoksen 201-4-2017 ratkaisuja jatkuvan sortuman estämiseksi.
Mekaniikan laskelmiin käytettiin tietolähteenä RIL:n puurakenteiden suunnitteluohjetta 205-1-2017 sekä Eurokoodien ohjeita suunnittelunormien osalta. Määräävänä muuttuvana kuormana toimi hyötykuorma, ja mitoittavana tekijänä yleensä leimapaineen aiheuttama alajuoksun puristusmurto.