Vainajan omaisten huomiointi ja ohjaus ensihoidossa : ohjekortti ensihoitajille
Hamari, Aleksi; Hanhikangas, Janne (2019)
Hamari, Aleksi
Hanhikangas, Janne
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203514
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ensihoitajille ohjekortti työelämän tilanteisiin, joissa he kohtaavat vainajan omaisia. Tavoitteena oli ohjekortin avulla antaa ensihoitajille suuntaa antava ja muistia tukeva toimintamalli työtilanteeseen, jotta ensihoitajat voivat ammattitaitoisesti auttaa ja tukea omaisia traumaattisen kriisin alkuvaiheessa ja siten edistää heidän myöhempää toipumistaan. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ensihoitajien teoreettista tietopohjaa traumaattisesta kriisistä ja etenkin sokkivaiheen yksilöllisistä reaktioista, joita ensihoitaja työssään kohtaa. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda esiin myös ensihoitajien lakisääteistä velvoitetta ohjata potilas, läheiset ja muut traumaattiseen tapahtumaan osalliset tarvittaessa psykososiaalisen tuen piiriin.
Työn teoriaosuudessa avataan lyhyesti ensihoitopalvelua, kerrotaan yleisellä tasolla kuolemasta ja perehdytään traumaattiseen kriisiin sekä ensihoitajan toimintaan kuolemantapauksissa. Teoriaosuus rakentui kirjallisuudesta, tutkimuksista ja internet-lähteistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ensihoitajalle, ylikonstaapelille, kriisityöntekijälle, saattohoitokodin sairaanhoitajalle, psykiatrille ja sairaalapastorille. Haastattelujen jälkeen kerätty aineisto analysoitiin teemoittain ja saaduista tuloksista valittiin ohjekorttiin hyödyllisimmät ja käyttökelpoisimmat hoidolliset näkökulmat teoreettisen viitekehyksen lisäksi.
Asiantuntijahaastattelutuloksissa korostuivat omaisten moninaiset reaktiot kuolemaan, ensihoitajien vuorovaikutuksellisen osaamisen ja ammatillisen käyttäytymisen merkitys omaisten kohtaamisessa sekä omaisten ohjaamisen tärkeys.
Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista tutkia ja kartoittaa omaisten kokemuksia ja ajatuksia ensihoitohenkilökunnan toiminnasta kuolemantapaustilanteissa. Ohjekortin voisi myös pilotoida jonkin tietyn alueen tai organisaation ensihoitajien käyttöön ja myöhemmin kerätä palautetta kortin tarpeesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kehittämisehdotuksista.
Työn teoriaosuudessa avataan lyhyesti ensihoitopalvelua, kerrotaan yleisellä tasolla kuolemasta ja perehdytään traumaattiseen kriisiin sekä ensihoitajan toimintaan kuolemantapauksissa. Teoriaosuus rakentui kirjallisuudesta, tutkimuksista ja internet-lähteistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ensihoitajalle, ylikonstaapelille, kriisityöntekijälle, saattohoitokodin sairaanhoitajalle, psykiatrille ja sairaalapastorille. Haastattelujen jälkeen kerätty aineisto analysoitiin teemoittain ja saaduista tuloksista valittiin ohjekorttiin hyödyllisimmät ja käyttökelpoisimmat hoidolliset näkökulmat teoreettisen viitekehyksen lisäksi.
Asiantuntijahaastattelutuloksissa korostuivat omaisten moninaiset reaktiot kuolemaan, ensihoitajien vuorovaikutuksellisen osaamisen ja ammatillisen käyttäytymisen merkitys omaisten kohtaamisessa sekä omaisten ohjaamisen tärkeys.
Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista tutkia ja kartoittaa omaisten kokemuksia ja ajatuksia ensihoitohenkilökunnan toiminnasta kuolemantapaustilanteissa. Ohjekortin voisi myös pilotoida jonkin tietyn alueen tai organisaation ensihoitajien käyttöön ja myöhemmin kerätä palautetta kortin tarpeesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kehittämisehdotuksista.