Kiertotalouden osaaminen tulevaisuuden työelämätaitona, Case: Kiertotalouden opetus ammatillisessa koulutuksessa työpajamenetelmällä
Kettunen, Sini (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203475
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kiertotalouden työpajamenetelmä, jota voidaan hyödyntää osana ammatillisen opetuksen kestävän kehityksen ja kiertotalouden opetusta. Kiertotalous on yksi kestävän kehityksen edistämisen opintojakson osaamistavoite. Opintojakson tarkoitus on lisätä ammattiin valmistuvien opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamista ja eettistä ajattelua, niin työelämässä kuin tulevaisuuden vastuullisina kansalaisina. Kiertotalous on yksi tulevaisuuden tärkeä geneerinen kyvykkyys ja tärkeä osa tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. Kiertotalouden osaamiselle varmistetaan myös tulevaisuudessa yritysten ja organisaatioiden selviytyminen ja menestyminen. Tutkimus toteutettiin osana Koulutuskuntayhtymä Keudan kestävän kehityksen edistämisen pakollista opintojaksoa.
Kehittämistehtävänä oli kokeilla työpajamenetelmää, johon osallistuneilla opiskelijoilla oli jo aiempaa tietoperustaa kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudessa. Työpajassa opiskelijat reflektoivat aiempaa tietoperustaa käytäntöön, ja pohtivat kiertotalous- ja kierrätysmahdollisuuksia toiminnallisen, tutkivan ja yhteisöllisen oppimisen keinoin.
Tietoperusta koostuu kestävän kehityksen päämääristä ja ulottuvuuksista, sekä kestävästä kehityksestä osana ammatillisesta koulutusta. Teoriassa käsitellään kiertotalouden käsitettä ja sen merkitystä tulevaisuuden geneerisenä kyvykkyytenä ja kompetenssina työelämässä. Teoreettiseen viitekehitykseen kuuluu myös tulevaisuuden osaaminen ja kestävä kehitys osana työelämäosaamista ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin kolmessa opiskelijoiden kestävän kehityksen opetukseen sijoitetussa työpajassa, joissa havainnoitiin ja kirjattiin opiskelijoiden löydöksiä ja ideoita liittyen erilaisten materiaalien käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen.
Tutkimus osoitti, että toiminnallinen ja tutkiva työpaja on opiskelijoille mielekäs tapa syventää aiemmin opittua teoreettista tietoa. Opiskelijoiden mielestä ryhmässä tehtävä ongelmanratkaisu ja reflektoiva opiskelutapa oli mielekästä ja toi paljon uusia näkemyksiä elektroniikan ja erilaisten materiaalien kierrätettävyydestä ja käytettävyydestä. Johtopäätös on, että työpajatyyppinen opiskelutapa on laajemminkin käytettävissä kiertotalouden ja kestävän kehityksen opetukseen.
Kehittämistehtävänä oli kokeilla työpajamenetelmää, johon osallistuneilla opiskelijoilla oli jo aiempaa tietoperustaa kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudessa. Työpajassa opiskelijat reflektoivat aiempaa tietoperustaa käytäntöön, ja pohtivat kiertotalous- ja kierrätysmahdollisuuksia toiminnallisen, tutkivan ja yhteisöllisen oppimisen keinoin.
Tietoperusta koostuu kestävän kehityksen päämääristä ja ulottuvuuksista, sekä kestävästä kehityksestä osana ammatillisesta koulutusta. Teoriassa käsitellään kiertotalouden käsitettä ja sen merkitystä tulevaisuuden geneerisenä kyvykkyytenä ja kompetenssina työelämässä. Teoreettiseen viitekehitykseen kuuluu myös tulevaisuuden osaaminen ja kestävä kehitys osana työelämäosaamista ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin kolmessa opiskelijoiden kestävän kehityksen opetukseen sijoitetussa työpajassa, joissa havainnoitiin ja kirjattiin opiskelijoiden löydöksiä ja ideoita liittyen erilaisten materiaalien käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen.
Tutkimus osoitti, että toiminnallinen ja tutkiva työpaja on opiskelijoille mielekäs tapa syventää aiemmin opittua teoreettista tietoa. Opiskelijoiden mielestä ryhmässä tehtävä ongelmanratkaisu ja reflektoiva opiskelutapa oli mielekästä ja toi paljon uusia näkemyksiä elektroniikan ja erilaisten materiaalien kierrätettävyydestä ja käytettävyydestä. Johtopäätös on, että työpajatyyppinen opiskelutapa on laajemminkin käytettävissä kiertotalouden ja kestävän kehityksen opetukseen.