Olenko tullut kuulluksi? : Kyselytutkimus Silta-tapaamisiin osallistuneille vanhemmille tai muille läheisille
Tarenius, Anu-Riikka; Mattila, Helena (2010)
Tarenius, Anu-Riikka
Mattila, Helena
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060711624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060711624
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pelastakaa Lapset ry:n lastenkotien lasten vanhempien tai muiden lapsille läheisten henkilöiden arvioita Pelastakaa Lapset ry:n Silta-projektista. Tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä vanhemmat tai muut läheiset olivat Silta-tapaamisista ja niiden vaikutuksista vanhempien ja lastenkodin väliseen vuorovaikutukseen. Saatua palautetta tarkasteltiin Siltaprojektin taustalla olevan avoimen dialogisuuden teorian keskeisten sisältöjen kautta.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä ja analysoitiin käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Kysely lähetettiin kahdellekymmenelleyhdeksälle lapsen vanhemmalle tai muulle läheiselle.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vanhemmat tai muut läheiset pitivät Siltatapaamisia itselleen ja lapselleen tärkeinä ja hyvinä tilaisuuksina. Tapaamisten ansiosta lasten ja heidän vanhempiensa suhteet tulivat näkyvämmiksi ja hyviä asioita menneisyydestä nousi esiin. Omassa suhtautumisessa lastenkodin käytäntöjä kohtaan tai lastenkodin henkilökunnan suhtautumisessa vanhempiin tai läheisiin ei nähty tapahtuneen muutosta. Muutosta ei myöskään nähty tapahtuneen lapsen ymmärryksessä omaa elämäänsä kohtaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Silta-tapaamisten olleen vanhempien tai muiden läheisten mielestä rakentavia ja hyviä tilaisuuksia, joissa on ollut avoimelle dialogisuudelle ominaisia tekijöitä. Sitä miten avoin dialogisuus on näyttäytynyt tapaamisissa ja miten vanhemmat tai läheiset sen kokivat, ei voida sanoa. Muutoksien näkeminen omassa tai lapsen ymmärryksessä on vaikeaa Siltatapaamisista kuluneen vähäisen ajan vuoksi. Vuorovaikutustyö on näkymätöntä.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä ja analysoitiin käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Kysely lähetettiin kahdellekymmenelleyhdeksälle lapsen vanhemmalle tai muulle läheiselle.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vanhemmat tai muut läheiset pitivät Siltatapaamisia itselleen ja lapselleen tärkeinä ja hyvinä tilaisuuksina. Tapaamisten ansiosta lasten ja heidän vanhempiensa suhteet tulivat näkyvämmiksi ja hyviä asioita menneisyydestä nousi esiin. Omassa suhtautumisessa lastenkodin käytäntöjä kohtaan tai lastenkodin henkilökunnan suhtautumisessa vanhempiin tai läheisiin ei nähty tapahtuneen muutosta. Muutosta ei myöskään nähty tapahtuneen lapsen ymmärryksessä omaa elämäänsä kohtaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Silta-tapaamisten olleen vanhempien tai muiden läheisten mielestä rakentavia ja hyviä tilaisuuksia, joissa on ollut avoimelle dialogisuudelle ominaisia tekijöitä. Sitä miten avoin dialogisuus on näyttäytynyt tapaamisissa ja miten vanhemmat tai läheiset sen kokivat, ei voida sanoa. Muutoksien näkeminen omassa tai lapsen ymmärryksessä on vaikeaa Siltatapaamisista kuluneen vähäisen ajan vuoksi. Vuorovaikutustyö on näkymätöntä.