Janakkalan sairaalan hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen ja perehdytysmateriaalin digitalisointi
Vesala, Hanna (2019)
Vesala, Hanna
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan perehdytystä ja perehdytysmateriaalin digitalisointia. Tavoitteena oli tuottaa Janakkalan sairaalaan hoitohenkilökunnan perehdytyksen tarkistuslista ja muokata perehdytysmateriaalia digitaaliseen muotoon (intra).
Perehdytys on lain velvoittamaa toimintaa. Perehdytyksen avulla pyritään toisaalta turvamaan työntekijää mahdollisilta työpaikan haitta- ja vaaratekijöiltä, toisaalta turvaamaan, että työntekijän työkokemus ja osaaminen vastaavat työn vaatimuksia. Perehdytyksen tukena työpaikoilla on ohjeistusta ja lomakkeita. Näiden ylläpitäminen päivitettynä, selkeästi muotoiltuna ja helposti saatavilla on suuri haaste terveydenhuollon organisaatioissa. Janakkalan sairaala - osana Janakkalan kunnan organisaatioita - pyrkii perehdytysmateriaalin digitalisoinnin avulla vastamaan näihin haasteisiin. Digitalisaation avulla voidaan perehdytykseen kehittää käyttäjäystävällisiä ratkaisuja.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Janakkalan sairaalan kanssa. Opinnäytetyöhön valittiin toiminnallinen lähestymistapa. Tämä mahdollisti aineiston keräämisen ja työstämisen yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Aineistoa kerättiin kahdella tavalla. Ensin tehtiin teemahaastattelut kolmelle henkilölle, joilla eri näkökulmat perehdytykseen: esimiesasemassa oleva hoitaja, kokenut perehdyttäjä, ja juuri työnsä osastolla aloittanut hoitaja. Haastattelujen analyysi koottiin kahteen luokkaan: kokemuksia perehdytyksen nykytilasta ja odotukset perehdytysmateriaalin digitalisoinnista ja perehdytyksen tarkistuslistasta.
Toiseksi jo olemassa oleva perehdytysmateriaali koottiin yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. He vastasivat aineiston päivittämisestä. Opinnäytetyöntekijä vastasi näin kootun aineiston organisoinnista ja siirtämisestä intraan. Näiden kahden aineiston (teemahaastattelut ja koottu/päivitetty perehdytysmateriaali) pohjalta opinnäytetyöntekijä työsti uuden perehdytyksen tarkistuslistan.
Yhteistyö todettiin sekä toimeksiantajan että opinnäytetyöntekijän tahoilta hyväksi, ja että työ toteutui suunnitellusti. Haasteena oli palautteen saaminen kehittämisprosessin aikana. Toimeksiantajan palautteessa todettiin, että prosessiin olisi voinut resursoida enemmän työaikaa. Perehdytyksen tarkistuslista ja digitalisoitu perehdytysmateriaali ovat nyt käytössä ja aineiston päivittäminen on jatkuva prosessi.
Perehdytys on lain velvoittamaa toimintaa. Perehdytyksen avulla pyritään toisaalta turvamaan työntekijää mahdollisilta työpaikan haitta- ja vaaratekijöiltä, toisaalta turvaamaan, että työntekijän työkokemus ja osaaminen vastaavat työn vaatimuksia. Perehdytyksen tukena työpaikoilla on ohjeistusta ja lomakkeita. Näiden ylläpitäminen päivitettynä, selkeästi muotoiltuna ja helposti saatavilla on suuri haaste terveydenhuollon organisaatioissa. Janakkalan sairaala - osana Janakkalan kunnan organisaatioita - pyrkii perehdytysmateriaalin digitalisoinnin avulla vastamaan näihin haasteisiin. Digitalisaation avulla voidaan perehdytykseen kehittää käyttäjäystävällisiä ratkaisuja.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Janakkalan sairaalan kanssa. Opinnäytetyöhön valittiin toiminnallinen lähestymistapa. Tämä mahdollisti aineiston keräämisen ja työstämisen yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Aineistoa kerättiin kahdella tavalla. Ensin tehtiin teemahaastattelut kolmelle henkilölle, joilla eri näkökulmat perehdytykseen: esimiesasemassa oleva hoitaja, kokenut perehdyttäjä, ja juuri työnsä osastolla aloittanut hoitaja. Haastattelujen analyysi koottiin kahteen luokkaan: kokemuksia perehdytyksen nykytilasta ja odotukset perehdytysmateriaalin digitalisoinnista ja perehdytyksen tarkistuslistasta.
Toiseksi jo olemassa oleva perehdytysmateriaali koottiin yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. He vastasivat aineiston päivittämisestä. Opinnäytetyöntekijä vastasi näin kootun aineiston organisoinnista ja siirtämisestä intraan. Näiden kahden aineiston (teemahaastattelut ja koottu/päivitetty perehdytysmateriaali) pohjalta opinnäytetyöntekijä työsti uuden perehdytyksen tarkistuslistan.
Yhteistyö todettiin sekä toimeksiantajan että opinnäytetyöntekijän tahoilta hyväksi, ja että työ toteutui suunnitellusti. Haasteena oli palautteen saaminen kehittämisprosessin aikana. Toimeksiantajan palautteessa todettiin, että prosessiin olisi voinut resursoida enemmän työaikaa. Perehdytyksen tarkistuslista ja digitalisoitu perehdytysmateriaali ovat nyt käytössä ja aineiston päivittäminen on jatkuva prosessi.