”Tapahtumasta saadaan yhteisöllinen fiilis niin joukkueeseen kuin laajemmin koko Suomi -jalkapalloyhteisöön.” : Helsinki Cup -turnauksen yhteys osallistuvien joukkueiden yhteisöllisyyden muodostumiseen

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Helsinki Cup Oy, joka järjestää vuosittain lapsille ja nuorille suunnatun jalkapalloturnauksen. Helsinki Cup -turnauksen vuosittain laatiman palautekyselyn mukaan yhdeksi merkittävämmäksi syyksi osallistua turnaukseen on ilmennyt yhteisöllisyys. Työn tarkoituksena oli tutustua syvällisemmin kyseiseen ilmiöön sekä selvittää urheilutapahtuman ja yhteisöllisyyden välistä yhteyttä. Tutkimustehtävänä oli kartoittaa, minkälainen yhteys Helsinki Cup -turnauksella on osallistuvien joukkueiden yhteisöllisyyden muodostumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka auttavat Helsinki Cupia edistämään joukkueiden yhteisöllisyyden muodostumista. Työ suoritettiin laadullisena tutkimustyönä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli turnaukseen Uudeltamaalta osallistuneet joukkueet. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina, joissa tiedonantajina toimi joukkueen valmentaja. Tutkimukseen osallistui yhdeksän (9) valmentajaa. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että valmentajat kokevat yhteisöllisyyden olevan merkityksellistä jouk-kueen toiminnan kannalta. Yhteisöllisyys nähdään voimavarana, mikä on joukkueen toiminnan kannalta tärkeää. Yhteisöllisyyden näkökulmasta valmentajat kokivat Helsinki Cup -turnauksen merkittävimmiksi tekijöiksi sujuvat järjestelyt, turnauksen ajankohdan ja keston, oheisohjelman sekä imagon. Edellä mainittujen tekijöiden kautta turnaus mahdollistaa ”alustan” osallistuvien joukkueiden yhteisöllisyyden muodostumiselle. Jokainen valmentaja koki turnauksen sisältävän elementtejä, joilla on vaikutusta yhteisöllisyyden muodostumiseen. Tutkimuksessa esiintyi eroavaisuuksia valmentajien kokemuksista siitä, kuinka merkittävästi turnaus vaikuttaa suoraan oman joukkueen yhteisöllisyyden muodostumiseen. Merkittävimmät yhteydet turnauksen ja yhteisöllisyyden välillä olivat mahdollisuus toimia yhdessä, pitkäaikaisten muistojen ja kokemuksien kerryttäminen sekä mahdollisuus olla osa laajempaa yhteisöä. Tutkimustuloksiin ja teoriatietoon pohjautuen turnaus voi lisätä yhteisöllisyyttä keskittämällä samojen ikäluokkien pelit lähemmäksi toisiaan, jolloin saadaan tehostettua joukkueen keskeistä yhdessäoloa sekä mahdollisuutta päästä kannustamaan/seuraamaan muiden omassa ikäluokassa pelaavien joukkueiden otteluja. Lisäksi yhteisöllisyyden tunnetta voitaisiin saada syvennettyä lisäämällä oheistoimintaa useampien pelipaikkojen yhteyteen sekä kannustamalla joukkueiden toimihenkilöitä näkemään turnaus erinomaisena mahdollisuutena lisätä yhdessäoloa ja yhteisiä kokemuksia esimerkiksi turnauksen tarjoaman tai omatoimisen oheisohjelman merkeissä.

The thesis was commissioned by Helsinki Cup Oy, which organizes an annual football tournament for children and youth. Helsinki Cup conducts an annual feedback survey for participating teams, which indicated that one of the most important reasons for participating in the tournament was a sense of community. The goal of this thesis was to gain a more thorough understanding of the sense of community phenomenon and to discover the connection between a sport event and sense of community. The purpose of the study was to identify the connection between the Helsinki Cup and a sense of community among the participating teams. The aim of the study is to find the factors that will help the Helsinki Cup to promote a team`s sense of community. The research was conducted as a qualitative case study and the (telephone)interviews were used as a research method. The interviewees in the study were coaches. Nine (9) coaches participated in the study. The study showed that coaches think that a sense of community is meaningful to their teams. Sense of community is seen as one of the strengths of the team. The interviewed coaches considered good organization, the date and duration of the tournament, peripheral programs, and image as contributing most significantly to a sense of community generated by the Helsinki Cup. Through the above-mentioned factors, the tournament enables a “platform” through which to develop the sense of community of participating teams. All the coaches felt that there were elements in the tournament that had an impact on sense of community formation. There were differences in coaching experience in terms of how significantly a tournament directly influenced the formation of their teams’ sense of community. The most important links between the tournament and sense of community were the opportunity to be together, foster long-term memories and experiences, and to be part of a wider community. Based on the research results and the theoretical framework of the study, the tournament can add a sense of community by bringing the football games of similar age groups closer to each other, thus possibly enhancing the teams’ individual “together time” and the opportunity to follow and support the matches of other teams in the same age group. In addition, sense of community could be deepened by adding peripheral activities to different game venues, and encouraging team members to see the tournament as an excellent opportunity to increase together time and shared experiences for example, through a tournament or self-organized peripheral program.