Yhteistyön tarve Espoon peruskoulujen paloturvallisuuden hallinnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteistyön tarvetta Espoon peruskoulujen paloturvallisuuden hallinnassa. Paloturvallisuuden hallinta tässä opinnäytetyössä tarkoittaa etukäteissuunnittelua tulipalojen ehkäisemiseksi ja säännöllistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Espoon peruskouluissa puhutaan lähes 30 000 ihmisen turvallisuudesta mukaan lukien koulujen oppilaat ja henkilöstö. Tässä työssä tutkittiin yhteistyön tarpeita peruskoulujen rehtoreiden, palotarkastajien ja kaupungin Kiinteistöhoito-liikelaitoksen välillä koulujen paloturvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää kehittämisideoita, jotka lisäävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä, parantavat paloturvallisuuden tasoa peruskouluissa sekä tukevat riskienhallinnan ohjausryhmää koordinoinnissa ja päätöksenteossa. Yhteistyön tarvetta on tarkasteltu paloturvallisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen, jossa keskeisenä oli tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi. Tässä opinnäytetyössä tutkimuksellisuus tarkoittaa sitä, että omat ratkaisut ja tuotettu tieto rakentuvat olemassa olevan tiedon päälle. Aineistoa kerättiin paloturvallisuuteen liittyvästä kirjallisuudesta ja havainnoimalla viidellä eri palotarkastuskäynnillä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastajan kanssa. Lisäksi käytettiin menetelmänä teemahaastattelua, jossa haastateltiin viiden muun eri koulun rehtoria, kahta palotarkastajaa ja kahta Kiinteistöhoito-liikelaitoksen päällikköä. Tämän opinnäytetyön tuloksien perusteella on pohdittu seuraavia kehittämisehdotuksia, joita voidaan parantaa yhteistyön avulla. Palotarkastuskäytäntöjä on yhdenmukaistettava ja saman palotarkastajan käyttö peruskouluilla useamman vuoden ajan on suositeltavaa. Peruskoulujen turvallisuuskansiosta on tehtävä tiiviimpi, kevyempi malli vain tärkeille asioille, jolloin luettavuus on parempi. Espoossa tulisi olla peruskoulujen turvallisuudesta vastaava asiantuntija, johon peruskoulun henkilökunta voisi olla yhteydessä tarvittaessa. Peruskoulun henkilökuntaa tulisi systemaattisesti kouluttaa pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä sisältäen käytännön harjoittelua paloturvallisuusasioissa. Kannattaisi pitää yhteisiä palavereita rehtorin, palotarkastajan ja Kiinteistöhoito-liikelaitoksen kesken koskien palotarkastuspöytäkirjoja ja tulevia suunnitelmia. Turvallisuuskasvatus tulisi aloittaa jo peruskoulun alaluokilla systemaattisesti eri toimijoiden yhteistyön avulla. Tulosten tarkastelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten peruskoulujen paloturvallisuuden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön nykytila parhaiten saa-taisiin vastaamaan tulevaa tahtotilaa. Tulokset puoltavat yhteistyön tarpeen lisäämistä eri toimijoiden välillä. Eri toimijoiden kiinnostuksen kohteet paloturvallisuuden hallinnassa kohtaavat hyvin ja tahtotilaa kehittämiseen sekä asioiden eteenpäin viemiseen on riittävästi. Opinnäytetyön tuloksia käytetään jatkossa Espoon kaupungin riskienhallinnan ohjausryhmässä yhteistyön koordinoinnin ja paremman paloturvallisuuden kehittämiseen. Jatkon kannalta on tärkeää, että yhteistyömalleja kehitetään eri toimijoiden välillä. Kaikille on tullut selväksi, että mistään suunnitelmasta tai ohjeesta ei ole hyötyä, jos sitä ei ole ”jalkautettu” käytäntöön. Tärkeää on myös keskustella Espoon kaupungin kyvystä turvata resursseja paloturvallisuustoiminnan parantamiseksi kouluissa. Tämä tarkoittaa määrärahojen tarkoituksenmukaista kohdentamista.

Need of co-operation in the fire safety control of Espoo comprehensive schools

The purpose of this thesis was to evaluate the need for co-operation in the fire safety control of Espoo comprehensive schools. In this thesis the fire safety control is considered as planning beforehand to prevent fires and co-operating regularly between the parties involved. The fire safety in Espoo comprehensive schools concerns nearly 30.000 people including the pupils and all personnel. The research was carried out on the needs of co-operation between the headmasters of Espoo comprehensive schools, fire safety inspectors and Kiinteistöhoito-liikelaitos (later referred to as ‘property maintenance’) in order to improve the fire safety of the schools. The purpose was to find and produce ideas for how to increase co-operation between the above mentioned parties, to rise the level of fire safety in comprehensive schools and to support the decision making of the risk management guidance group.

The qualitative method of developmental research process was used in this study, meaning that the solutions and the produced knowledge build on the current knowledge. The research material was gathered by reading fire safety literature and by making observations during five fire security inspections conducted by fire security inspectors from the Länsi-Uusimaa Department of Rescue Services. As a supplementary method theme interview was used in interviewing headmasters of five other schools, two fire safety inspectors and two managers of property maintenance.

Based on this study the improvements in co-operation are suggested to be e.g. building continuity in fire safety inspections (the same person doing it for several consecutive years), starting safety education as early as for pupils of 7-12 years of age, training school personnel in fire safety with practice given by the local fire department, meetings between the headmasters, fire safety inspectors and property maintenance concerning the report of the fire safety inspection and actions to take based on it, making safety guidebooks in school shorter and more easily adaptable. In the conclusions of this thesis attention is paid to the question on how to improve the current state of fire safety in comprehensive schools and the co-operation between the parties to the level desired, since the results of this study indicate that increasing the co-operation is needed. The parties do have common interest and will to develop the fire safety issues.

The results of this thesis will be used by the risk management guidance group to improve co-operation and fire safety. The comprehensive schools of Espoo need to increase safety educa-tion during the first six grades and do it systematically in co-operation with the fire depart-ment and the property maintenance.

In the future it is important that the co-operation models between the above mentioned parties are developed. It is clear that no plan is useful unless it is taken into actual practice. It is also important to secure the ability of Espoo to have enough financial resources for improving the fire safety in schools.