Lasten subjektiivinen hyvinvointitutkimus visuaalisen viestinnän kautta
Levonen, Neea; Sorvari, Karoliina (2019)
Levonen, Neea
Sorvari, Karoliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084579
Tiivistelmä
Tämä opinnäyte työ on laadullinen tutkimus, jonka tavoite oli selvittää 5-8-vuotiaiden lasten subjektiivista hyvinvointia. Tutkimukseen osallistui 34 lasta pääkaupunkiseudun päiväkodeista sekä alakouluista. Opinnäytetyö on osa Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanketta. Opinnäytetyön aineistoa käytetään digitaalisen hyvinvointimittariston kehittämisessä, joka tulisi kuntiin mittaamaan lasten sekä perheiden hyvinvointia.
Tutkimme lapsen subjektiivista hyvinvointia Minkkisen (2015) mallin mukaisesti; sen mukaan lapsen hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä materiaalinen hyvinvointi.
Teoreettinen viitekehys tässä opinnäytetyössä muodostuu lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä subjektiivisesta hyvinvoinnista ja sen eri osa-alueista. Osallisuus otettiin huomioon, joten käytimme piirrä ja kerro -menetelmää, joka tuki haastattelurunkoa.
Lapsuuden kasvuympäristöllä on vaikutuksia aikuisuuteen asti. Lasten subjektiivista hyvinvointia tutkitaan lasten vahvuuksien ja voimavarojen kautta. Lainsäädäntöön sekä lasten oikeuksien sopimukseen kirjatut lasten oikeudet kertovat lapsen oikeudesta osallistua ja vaikuttaa omiin asioihin.
Tutkimustuloksissa on kirjoa, esille nousee arjen merkitys lasten elämässä, mikä tukee hyvinvointia sen eri osa-alueilla. Sosiaaliset suhteet, kuten perhe ja ystävien kanssa vietetty aika osoittautuivat tärkeiksi lapsille.
Tutkimme lapsen subjektiivista hyvinvointia Minkkisen (2015) mallin mukaisesti; sen mukaan lapsen hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä materiaalinen hyvinvointi.
Teoreettinen viitekehys tässä opinnäytetyössä muodostuu lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä subjektiivisesta hyvinvoinnista ja sen eri osa-alueista. Osallisuus otettiin huomioon, joten käytimme piirrä ja kerro -menetelmää, joka tuki haastattelurunkoa.
Lapsuuden kasvuympäristöllä on vaikutuksia aikuisuuteen asti. Lasten subjektiivista hyvinvointia tutkitaan lasten vahvuuksien ja voimavarojen kautta. Lainsäädäntöön sekä lasten oikeuksien sopimukseen kirjatut lasten oikeudet kertovat lapsen oikeudesta osallistua ja vaikuttaa omiin asioihin.
Tutkimustuloksissa on kirjoa, esille nousee arjen merkitys lasten elämässä, mikä tukee hyvinvointia sen eri osa-alueilla. Sosiaaliset suhteet, kuten perhe ja ystävien kanssa vietetty aika osoittautuivat tärkeiksi lapsille.